keskiviikko 31. joulukuuta 2014

#isr2014vuvi vol.2

                     Pyynnöstä tai halusta - onko sen väliä? #isr2014vuvi vol.2

                   Vol.1 voi lukea tästä.

                     Monellee se on edelleen mysteeri, mitä on I-SR2014 koko reitin kierto. Maailmassa tiettävästi vain 12 henkilöä on sen päässyt läpi. Reitin edessä on hatun päästä ottaneet mm. alle 3h maratoonarit. Valtaisia, jopa liikkumista estäviä kramppeja on tullut maakunnan ykkösurheilijoillekin tuolla reitillä, jopa vain etulenkillä. Ihmiset kyllästyvät pian puhumaan kummitustaloista, mökeistä tai kämpistä. On olemassa kiehtovampaakin. I-SR2014 koko reitti.

                    Kaisa kaatui sen yhdennentoista kerran. Ja taas hän horjahteli, jollei jopa hoiperrellut. Huusin raskaansarjan isr-huumorilla: -"jaksaa, jaksaa, painaa, painaa, elämä on lainaa - kohtaa oot vainaa!". Ja sekunnin päästä lankesin itse yli metrin syvyiseen metsäonkaloon. Saatoin tuntea lähes mennikäisen käden puristuksen jalassa, mutta se olikin vain kaukaisen puunjuuri...tai ei sittenkään, ei voi tietää...

                   Mukamaste jonkin sortin vetäjänä koitin pitää huolta kanssavaeltajista. Ilmeisesti Jarmo kyllästyi vastaamaan tavallisesti esittämiini kysymyksiin. -"Hyvinkö tulee", kysyin. Jarmo: -"Toinen jalaka hauassa", ja voi veljet sitä virnettä. Mies kahden tunnin unilla umpihangessa. Hymy aidoimmillaan.

                   On selvää, kun lähes umpimetsää tallotaan 16h ettei siitä selviä ilman äärimmäistä kykyä haastaa omaa mieltä yhä uuden puun luokse. Jokaisen ojan väliin mahtuu tukuttain syitä jättää leikki kesken. Tästä ei saa palkkaa. Tämä pikimminkin maksaa. Varusteet, eväät, kenties vaimoille annetut lahjukset reissuun pääsemisen turvaamiseksi.

                  Yksi tärkeimmistä varustuksista tuolla metsikössä, risukossa, varsinkin talvella on säärystin, jolla mm. kenkä pysyy jalassa kengän pohjan kautta kulkevan remmin avulla. Entä, jos joskus jollakin olisi niin raju reissu, että säärystin suorastaan repeytyisi epäinhimmillisen kelin vuoksi? Minulle kävi niin, 15km ennen maalia. Oli vain selvittävä. Enkä jättänyt revennyttä säärystintä luontoon. Harmi, etten hoksannut ottaa siitä kuvaa ennen kuin nakkasin roskiin. Eräänlainen taisteluripale kädessä. Nastalenkkaritkaan eivät kestäneet. Niille kävi taas näin.
                    Metsässä kun liikkuu niin sattuu ja tapahtuu. Kukaan ei jaksa kaikkea kirjoittaa auki. Se täytyy kokea. Silti voisin kertoa yhden Jarmon jutun metsämies porukasta. He olivat olleet pimeän päälle liikkeellä. Yksi mies oli käynyt pusikossa isommalla tarpeella. Matkaa oli taas jatkettu. Valosalla oli seurue ihmetellyt nuotiolla, mistä paskan haju kantautuu. Vastaus löytyi vierustoverin hupusta.

                    Me ei paskannettu huppuun, mutta lähes kustiin housuihimme valtavan naurumäärän vuoksi. Keskisykkeeni oli 116. Eli lepponen lenkki. Tänään täytyy kuitenkin käydä lyhyt huoltava juoksulenkki. Pohkeet on vähän jäykät.

                   Lopuksi: Pysähtyikö kukaan keston kohdalle? 16h. Tuolla. Moniko hoksasi, miten valmiita esim. Jarmo ja Kaisa oisivat esim. 24h juoksuun? Täysin. Heillä on voima ja ennen kaikkea taito siirtyä puulta seuraavalle. Jos he pystyvät tuossa kelissä liikkumaan lumista metsää pitkin 16h niin katetulla, 1km herkkuja notkuvalla radalla 24h on heille... mahdollista. Ei silti enempää. Näissä kulkee aina nöyryys mukana. Siksi nämä ystävätkin löysivät pulpetin 16h etsinnän jälkeen.

Runo:
                "Vaeltajat ovat jo sängyssä, vaikkei se näy kenenkään kännystä. Kohta painetaan lumia väistellen kyyryssä ja ollaan pian Syyryssä. On siihen oltava pienoinen kyky, jotta avautuu päivänvalolla Pyky. On se rikos, jos alvariinsa on edessämme lumikinos. Toivottavasti piisaa lampuissamme virta, kun koittaa ilta ja Töllin Leksan viimeinenkin silta" -Cosmos- (29.12.2014)

Ps. Lunta on vain kerran historian aikana ollut enemmän isr-kokoreitin kierrossa kuin tänään. Se oli tällöin.

Onni Vähäaho, Nivala 31.12.2014     

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti