Sivun näyttöjä yhteensä

Näytetään tekstit, joissa on tunniste reittikuvaus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste reittikuvaus. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 29. kesäkuuta 2022

ISO-SYDÄNMAANREITIN ISO KEHITYS LOIKKA

            Kutakuinkin vuosi sitten kehkeytyi ajatus Iso-sydänmaanreitin tarkemmasta opastuksesta. Ajatus kypsyi, lenkkeillessäni parina vuonna Kolin kansallispuiston poluilla, missä oli opasteviittoja, joissa ilmoitettiin sekä lähellä olevia, että kauempia kohteita. Se loi turvaa ja helpotti osaamista. Ja vaikka Iso-sydänmaanreitti on maankuulu hyvästä reitinmerkkauksesta, puuttui meiltä opasviitat. Pelkkä metsäpolulle ohjaava oranssi reittimerkki, kun ei anna mitään infoa, minne polku vie, jollei ole etukäteen perehtynyt tarkasti reittikarttaan..

            Otinkin tämän hankkeen Nivalan Polku ry:n tehtäväksi ja aloin selvittämään kaupungin resursseja rahoittaa hanketta. Neuvottelut ja suunnittelu alkoivat jo syksyllä. Opasteviitta määrät meinasi aluksi karata lapasesta, mutta lopputulemakin oli aika mojova. Suunnitelmassa ähötti paperilla 19 paalussa, 94 eri opasviittaa. Hanke sai lopulta siunauksen kevättalvella ja lopulta saatiin lupa toteuttaa suunnitelma.

            Itse paalujen ja kylttien maastouttaminen tapahtui välillä 26.5 - 23.6. Lopputulos näytti hyvältä ja osin tarkoituksellakin, on reitin eteläpäässä, Syyryn seudulla oleva opasteviitta paalu jatkovarsineen vallan nähtävyys. Helposti kolmen hyvänmittaisen miehen korkuinen "apsintorni" (kuva 13) herättää huomiota opastuksen ohella. Likietuisia matkoja on vaikka koko perheelle teiden varsilta retkeiltävänä. Esim. Juuri esimerkki paalussa on viitta, jossa lukee "Sikojärvi 1,1km". Parin kilsan edestakainen  retki tieltä aistikkaaseen suojärvi maisemaan palkitsee silmää ja sielua. Samalla tavalla likietuisia kohteita on tarjolla muissakin opasteviitta paaluissa.

            Tämän hankkeen lisäksi sain toteutettua kyteneen idean, kuvata kilometrin välein koko Iso-sydänmaanreitti. Lisäksi kuvasin eri vesistöt ja mm. Pesänevan ylitykset mennen tullen. Kaikkiaan 68 eri kuvasta kokosi Keijo Nivala varsin informaativisen videon. Se katsottavissa TÄSTÄ. Kuvausreissu kesti hieman vajaa kahdeksan tuntia :=) 

 

 OPASTEVIITTA KUVAT


1. Pyssymäen lähtöpaikka


2. Vinnurvan lähtöpaikka


3. Vinnurvantieltä reitille viitoitus


4. Vinnurvajärvenpään menopuolen viitoitus


5. Vinnurvajärvenpään paluupuolen viitoitus

 


6. Rimpinevan menopuolen reitin erkanemisekohtien viitoitus

 


7. Rimpinevan paluupuolen kokoreitin perhereittiin yhdistymis viitoitus


8. Pelastuspiste 1


9. Pelastuspiste 2

 


10. Pelastuspiste 3

 


11. Pelastuspiste 4

 


12. Syyryntien ylitys menopuolella

 


13. Pelastuspiste 5

 


14. Pelastuspiste 6

 


15. Iso-Juurikan eteläpuolen opastus viitoitus 


16. Iso-Juurikan pohjoispuolen opastus viitoitus 

 


17.  Pelastuspiste 7

 


18. Pelastuspiste 8

 


19. Pelastuspiste 9

 


         Ja vielä tuo Iso-sydänmaanreitin päivitetty esittelyvideo. Alla oleva video on tehty Pyssymäki Extreme Polkutapahtuman (PEP) 57km kisareitin (todellinen matka n.58km) pohjalle. Varsinaista Iso-sydänmaanreitin vaellusreitin Pyssymäen aloituspistettä tuossa kisamatkalla mennään 600m matka. Eli esim. 1km kohdalta otettu kuva on 0,4km kohdalta, 2km kohdalta otettu 1,4km jne. Kisareitillä lopussa on noin 1,6km stadionosuus, reitin loppupisteen jälkeen. Iso-sydänmaanreitin runkoreitin osuus on noin 55,8-56,0km, gps heittojen mukaan.

 


 Onni Vähäaho, Nivalassa 29.6.2022

torstai 14. toukokuuta 2020

KEVÄT KEIKKUEN TULEVI

                   Kuvia kituen edenneestä keväästä...



                              Laavun puuhuoltoa huhtikuussa.
      Huhti-Toukokuun vaihteessa polkua on raivattu. Tässäkin kohtaa polku on nyt auki.
                      Toukokuun alussa takalenkillä oli vielä reilusti lunta.
                                Ja kosteaakin. Kesällä pölisee tässäkin?
                                  Kutsuvaa rauhaa.
 Perhereitin laavu sai uuden palosangon, kun entistä oli käytetty virheellisesti roskiksena.
              Iso-Juurikassakin on laavu. Tästä 20km Pyssyyn.
             Naavapartaa perhereitillä. Puhdas on ilma. Kiitos koronan?

Kuvaajina ainakin Anne Tölli, Onni Vähäaho, Anssi Kiiskilä ja Jarmo Honkala. Pahoittelen, jos jonkun nimi tästä unohtui.



Onni Vähäaho, Nivalassa, 14.5.2020

lauantai 18. toukokuuta 2019

KESÄ HIIPII SYDÄNMAILLE

            Sähköinen kuntolaatikko tuli päivitettyä eilen 17.5.2019. Ilmoitelkaa puuttuvia reitinkiertoja. Kuntolaatikosta on tulossa myös perinteinen versio laavulle, joka viimeistellään avajaiskuntoon kuun loppuun mennessä.




             Reitti on alkanut hiljalleen vetämään vettä, mutta vielä tämän viikon alkupuolella esimerkiksi Lahnaojan seudulla oli paljon vettä. 
                       Lahnaoja paluupuolella reittiä.

                17 toukokuuta on kuvattuna videota P1 - P2 väliltä, sekä paluupuolella noin 9km ennen Pyssymäkeä ns. "ampiaiskankaalta" pikku pätkä.


                 Iloisia vaelluskokemuksia! Muistakaa ilmoittautua Super pep 2019 tapahtumaan. Siellä on ohjelmaa, tekemistä ja katsomista ihan kaikenikäisille, sekä kuntoisille.


Onni Vähäaho, Nivalassa 18.5.2019

perjantai 20. huhtikuuta 2018

ISR2014 KESÄPERHEREITTI KUNNOSTUS

                    Iso-sydänmaan reitti 2014 (ISR2014) perhereitti kunnostustyöt ovat täydessä vauhdissa. Pyssymäki - Vinnurvavälin 300m kosteikko on nyt saatettu hyvin kuljettavaksi. Kiitos suuri talkooväelle ja kaikille tahoille, jotka tämän upean kunnostuksen ovat saaneet aikaan. Kunnostustyöt jatkuvat reitillä edelleen. Reittiä voi kuitenkin käyttää kaiken aikaa, joten tervetuloa kuntoilemaan. Lumien sulamisen aikaan tietysti reitillä on poikkeuksellisen paljon kosteutta, mutta kyllä se siitä kuivuu ja onhan perhereitti nyt eri helppo kiertää.




                     Muistakaa myös kesän polkuliikuntatapahtumat. Pyssymäki Extreme Polkujuoksu 2018 (PEP2018) etunenässä. Ilmoittautumalla tämän kuun loppuun mennessä osallistut gps-sykekello arvontaan! Joten nyt kannattaa toimia välittömästi.



                     Isompia haasteita hakeville on syksylle myös Suomen pisin polkujuoksukisa tarjolla. Pyssymäki Ultra Festival 2018 (PUF2018), jossa uutuutena nyt GPS -seuranta!


Vaellus ja polkuliikuntaterveisin, Onni Vähäaho, 20.4.2018, Nivalassa.

keskiviikko 15. marraskuuta 2017

TALVELLA VAELLUSREITILLÄ

                   Onko nyt talvi? Tätä joutuu nykyään kysymään sekä muilta, että itseltään harvase talvi. Ota siitä selvää. Kahta kertaa ei tarvi minua käskeä. Otetaas selvää. On vielä hieman pimeää. Napsautan ohtalampun päälle. Tämän olen tehnyt enemminkin.

                  Kesäkengät ja talvi. Onko se mahdollista? Sievin sydänmailla on jo lunta. Sinne matkan täytyy käydä, jos alottaa matkan Pyssymäeltä ja suuntaa kengät kohti Iso-Sydänmaanreittiä. Jaloissa sentään vedenpitävät sukat. Muistot palaavat. Viime vuonna nekään ei meinanneet pelastaa. Nollassa on mittari ja lunta kaunoo. Ojat on täynnä vettä. Se tietää, ettei maa vedä nyt vettä. Tämä tietää veden nousemista polkujen päälle.

                 Alussa on märkää. Heti kastuu - ja on kylmä. Mitä pitäisi ajatella? Kilsa tultu ja on kylmä jaloilla. Ehkä 57km jäljellä. Olen kuitenkin liikkeellä juosten, joten jalkaterät lämpiävät ennen kuin ajatuksissa päädyn pidemmälle.

                 Talvella ei voi viedä juomapulloja tienvarsiin avuksi vaan kaikki täytyy kantaa mukana. Jo ennestään raamikkaaseen ruhoon liimautuu noin 5kg lisäpainoa pelkästään selvitäkseen reissun nesteen ja eväiden puolesta. Voi kokeilla.

                 Lintula 8km. Alkulämmöt on otettu. Märkää ja kuivaa. Tätähän tämä on. Kostean jälkeen on kuivaa ja toisinpäin. Nyt ei tarvi hätistellä paarmoja. Reitti tarjoaa matkaa syvälle itseen. Sitä mitä jokainen tarvii. Halu tietää mitä tehdä seuraavaksi elämässä. Vai onko nyt hyvä? Liikkumisen psyykkisestä hyvästä puhutaan aina vain liian vähän.

                 Pesäneva. Joko useimmat tippuvat kyytiltä? Ollaan noin 14km päässä Pyssymäeltä. Ja on märkää. Jalkoja paleltaa taas. Tulee hetkellinen epäusko sisällä. Se on osa sitä rehellisyyttä itseä kohtaan, jota sydänmaa tarjoaa ja antaa. Ja sitä ihmiset hakevat. Jokainen haluaisi tietää vähän enemmän itsestään tässä sykkivässä nykymaailmassa. Apu on lähempänä kuin arvaammekaan. Tuolla missä on korkeita puita ja osin pelonsekaista epätietoisuutta. Ei siellä ole susia tai karhuja, ne pelkäävätä meitä, siellä on vain omat ajatukset, niitä joita etsimme. Vastaukset itsellemme.

                  Taas lämpenee. Juoksen taas. Ihan niin kuin en olisi juossutkaan. Tuntuu sisällä hyvälle. Ehkä kaksi tuntia ja vajaa 16 kilsaa. Sulia soita välissä. Jos joku laskee. Sydänmailla harva laskeee. Tuntuu kuin olisin lähtenyt tähän viikkon vasta tänään tiistaina, vaikka edellisenä päivänä juoksin 45 kilometriä alle vain väsyttääkseni vähän jalkoja. Metso - kuinka kaunis eläin. Ehkä saan anteeksi, jos menen tästä vain aivan hiljaa?

                  Kolme tuntia takana ja olen taas suolla. Niitä täällä riittää. Tutut saarekkeet. Syvällä tyytyväisyys omasta terveydestä. Täällä saa vastauksia nykyiseen ja tulevaan. Mihin uskot, mihin olet tyytyväinen, mitä kaipaat. Vasen ja oikea, se on oikeasti niin helppoa. Toki ensin pitää vähän harjoitella. Ja siihenkin pitää harjoitella, että jaksaa harjoitella. Ehkä voin kertoa sinulle joskus lisää?

                 Syyry. Lähes puoliväli. Eteläisin piste. Maansydämenjärven leirintäkeskus lähes kuuloetäisyydellä. Tänne on monen retki päättynyt. Suot, ojat ja kalliot syöneet uskon seuraavasta askeleesta. Se on niin yksinkertaista. Niin on käynyt itsellenikin. Niin sivilisaatiossa kuin reitilläkin vain nöyryys vie päämäärään. Hetken voi mahtailla, mutta se on sittenkin vain ohikiitävää.

                33kilsaa takana ja saavun Iso-Juurikan penkalle. Jalka on kevyt. Täällä punnitaan nainen ja mies vai pitäisikö nykyään sanoa henkilö. Tässä kohtaa muistelen Pyssymäki Extreme Polkujuoksussa onnistuneita. On se aika moinen matka onnistua. Lakkia päästä.

                Pykyn autiotupa jää taakse. Saavun leveälle ojalle, jossa siltapuut ovat veden alla. Nauru ei pääse siitä vaan siitä, että ironisesti sillan takana on 15m lisää kahlaamista. Tämä on nyt tätä. Täytyy jaksaa yli kaiken vetelän ja mudan, jota nyt on ollut ennätyspaljon. Olen kiertämässä tätä reittiä nyt 24 kertaa.

                Jalka on kivan kevyt. Olenko kunnossa? Liian aikaista pohtia moista. Jokainen yksityiskohta reitillä saa jälleen tapaamisen riemuni osakseen. Tämä juurtuu aika pian. Minulla on ystävä, joka ei ole monestikaan kiertänyt reittiä, mutta kuvamuisti on uskomaton. Täällä on aikaa muistaa ja ajatella - elää ja hengittää. Tämä on voimaantumista varten.

                Pesäneva paluupuolella ei ole enää lastenleikkiä. Suo sinällänsä ei ole kuoliopiste, mutta sitä seuraava lahnaojan kahluu viimeistelee takuulla viimeisetkin tempoilut. Jalkaterät käyvät yhä kylmemmäksi ja silmämunat pullistuu. Uho on viimeinen ominaisuus täällä. Siitä ei ole mitään apua. Sensijaan vilkkaat jalat auttavat.



                Onneksi omat jalat ovat tänään virkeät ja nostettu vauhti tuo nopeasti eloa jalkateriin. Varpaat pelastuu. Jos joku ei tiedä, viime talvena rima meinasi tipahtaa. Kolme plastikkakirurgia pohti varpaiteni tulevaisuutta. Yhä kymmeneen iltoisin päästään. Se on hyvä näin.

               Loppu 12 kilsaa oli kosmetiikkaa. Aina se ei ole ollut niin. Siitä käy kiittäminen mm. tämän vaellusreitin. Se juttu ei ole olla toista parempi vaan ottaa itsestään selvää.

Ultrapolkujuoksija, Onni Vähäaho

torstai 9. helmikuuta 2017

REITTI BIISI 2017

                   Reitistä on ilmestynyt sen eri vaiheita hyvin esille tuova biisi, jossa tulkinta tukee upeasti taidokkaan teoksen visuaalista viestiä. Kuunnellessa ja katsellessa videota voi tuntea reitin otteen ja kutsun sisällänsä. Video käy samalla vaivihkaa hyvänä infona, miltä koko reitin varrella näyttää.   
 Onni Vähäaho, Nivalassa 9.2.2017

perjantai 28. lokakuuta 2016

PÄIVITETTY REITTISELOSTE

                     Päätin hieman päivittää sittemmin asettuneeseen nykyiseen ja oletettavasti varsin lopulliseen muotoon olevan koko reitin reittselosteen, johon ansiokkaan pohjan ovat tehneet Keijo Nivala ja Leo Tölli.

                    Tästä pääset lukemaan hyvin tarkan reittiselosteen. Reitti on läpi asti lisäksi erittäin hyvin merkitty, joten turvallisin mielin uskaltaa lähteä vaeltamaan. Reitin mitta Pyssymäen lähtöpisteeltä (pulpetilta) kierrettynä on nyt noin 56,5km.

Tästä voit katsoa reittikartan.

Onni Vähäaho, Nivalassa 28.10.2016

tiistai 20. lokakuuta 2015

I-SR2014 Koko kierroksen kuulumisia

                     Reitti on nyt tullu kierrettyä 10 päivän sisällä kahdesti. Viimeisin kiepautus tänään. Reitin varrelta on infottavaa ja myöskin koko kierroksen kierrosta kiinnostaville voisi tarjota jotain mielipiteitä omien kokemuksien pohjalta.

                     Lähdin klo.7.35 matkaan. Hieman liian aikaisin, sillä ensimmäiset 30min oli hieman liian hämärää ja mulahduksia tulikin heti alkukilsoilla. Tuulen kaatoja on reitillä vähän valiomyrskyn jäljiltä, mutta on kuitenkin. Suunnitelmaa niiden poistamisesta reitiltä onkin jo osaksi tehty. Myös ensi vuoden puolella on tarkoitus pitkostaa Vinnurvajärven nokka. Sekä hankkia puunkuorihaketta perhereitin märimpiin kohtiin, sekä tehdä turvallisemmat sillat.

                     Eläimiä ei näkyny kuin yksi metso ja yksi koppelo. Taivaanvuohi ja käpytikka. Niin ja Joutsenia... Pakkaset ilmeisesti tappoivat Hirvikärpäset, mutta aika vähän eläviäolentoja. Yhtään lajitoveria en nähnyt. Ja hiljaista oli. Ihanan hiljaista. Joskus on kiva vain nautiskella hiljaisuudesta. Miten se Heikki, alias Lintu sanoikaan? -"reilu seitsemän tuntia laatuaikaa ihtesä kaas".

                    Sillat on iso murheenkryyni. Noin puolet silloista on hengenvaarallisia. mm. mäntysiltojen kuoriutuuneet puut ovat hurjan liukkaita. Oikeastaan tuota reittiä ei kannata juosta kuin nastakengillä. Täytyy sakilla pohtia, jos saatais vaikka pikku hiljaa kestävempiä siltaratkaisuja.

                   Keli oli muutenkin kosteiden ilmojen vuoksi märkä. Kivet oli märkiä. Kerran lensin perseelleen ja kerran liuskahdin kiveltä allikkoon. Yhdesti kaaduin lähinnä omaa kömpelyyttäni ja pakaraan juili hetken aikaa kovasti. Mutta tosi vähällä pääsin. Ne jokka ovat kiertäneet juosten koko lenkuraa, tietävät, mitä kaikkea tuohon hoitoon yleensä kuuluu. Nyt ei ollu kramppeja tai edes ihmeempää jäykkyyttä ollenkaan. Helppo reissu sillä tavalla. Tottakai ne jalat hieman kankottuu loppua kohden.

                  Polku on vahvistunut entisestään. Ja nythän peitteellisyys (kasvit, varvut ja heinät yms.) ovat jo laonneet ja polun kaikki haasteet on näkösällä. Polku on silti paikoin edelleen hyvin tekninen, mutta joka paikasta juostavassa kunnossa. Märkyys luokka on tällä hetkellä tavanomainen kesä 6/10. Eli varsin hyvä. Tosin kaikkein kosteimmissa kohdissa on hieman normaalia enempi mutaa, mutta ne on muutaman askeleen mittaisia kohtia, eivätkä vaikuta kokonaisuuteen. Eli reitillä vallitsee aika tavanomainen kesäkeli, mutta polku on paikoin liposa puiden ja kivien osalta.

                 Roskia reitillä on siellä täällä, mutta aika vähän. Viimeksi kerättiin Mökkösen Jussin (Sievin AshtonEaton) kanssa muutamia roskia, mutta tänään oli sen verran vauhtia ja niukasti taskutilaa, että monien roskankeräys kertojen jälkeen jätin muiden roskat tällä kertaa keräämättä.

                Omasta suorituksesta voisin jotain lyhyesti purkittaa... Etenin kaiken aikaa 8min hölkkää + 1:25min kävelyä -tahdilla ja aina sama uudestaan - alusta loppuun - ja myös välillä - myös kaikki mäet ja suot. Jos oli juoksun aika, silloin juostiin. Lähdin hyvin verkkaaseen liikkeelle. Koitin pysyä juoksun osalta noin 130 sykkeen tienoilla, mutta märät mutaiset kohdat nostivat sykettä, eikä se sitten meinannu laskea luontaisesti kuin 135 paikkeille, joten menin sitten niillä.

                Kaiken aikaa oli helppoa. Syyryssä olin harvinaisen hyvävoimainen. Joskus hiljainen menokin voi kuluttaa, muttei tänään. Puolivälissä olin ajassa 3:50:37. Täysin hyvissä voimissa, joten tiesin,että ponnistamattakin pääsen alle 8h aikaan, joka on minun tasoiselle, juoksijaksi ylipainoiselle varsin hyvä viihde-aika syvänmaan koko reitillä.

                Tosiaan kiviltä lipsumisia tuli aika paljon ja maassa olevista puista. Yhtään ei kärsinyt katsetta nostaaa. Koko reitin pahin ongelma on kuitenkin - kuten aikaisemmin mainitstin - sillat. Vaikka menin tarkasti, kerran lipsahdin hieman vaarallisesti. No, toki tuo reitti on niin haastava ja tekninen, että siellä tarvii aina kosolti tuuria, että selviää vaurioitta kotiin... siis juosten mentäessä. Toki kävelten paitkoiden reitti on sangen turvallinen ja aistikas - miinus sillat - miinus tällä hetkellä.

                10km ennen Pyssymäkeä jalka oli edelleen varsin hyväntuntuinen. Nautin siitä, mutta samalla hoksasin jotain, jolla olin pilaamassa helppoa ja lystikästä retkitunnelmaani. Sillä laskin, että alle 8min/km -tahdilla pääsisin polkujuoksukisoissa juoksemani oman ennätyksen alle. Joten laitoin vähän pykälää silmään ja ilmavampaa askelta esille. Toisaalta tuo vähän aukaisi jalkoja, enkä mihinkään raastoon langennut vaan ainoastaan nätisti nostin vauhdin tuonne noin 7:30min/km -tahtiin kävelyineen, eli juoksuvauhti oli metsäpoluilla viimeisen kympin noin 7min/km, eli eihän se mitään maailmaa mulistavaa vauhtia ole, mutta vauhdin lisäys kuitenkin. Yhtään yli 10min kilsaa ei tullu ja 9min kilsojakin vain 7kpl. Meno oli kaiken aikaa tasaisen hidasta. :=)

                Loppuajaksi tuli 7:44:09. Keskivauhti 8:08min/km ja keskisyke hieman liian korkea, eli 137, mutta menkööt nyt innokkuuden piikkiin. 
              Toinen puolikas oli muuten vain 3:32min hitaampi kuin eka. 

              Matkalla join 3litraa omatekoista tee-hunaja-suolaseosta. Tein 4litran annoksen, josta mukaan otin 3,5L. Annokseen liotin 6 piparminttuteepussia, rkl hunajaa ja puoli teelusikallista suolaa, eli erittäin laihaa juomaa, mutta aika neutraalia ja uppos hyvin.

              Lisäksi söin Lidlin suolaisia salmiakkikarkkeja 30kpl. Kyllä, noihin on lisätty suola. Noita otan myös Joensuun 12h hallikisaan ensi kuussa.

              100g söin näitä suolakaloja. Noita otan myös Joensuun 12h hallikisaan ensi kuussa.

               100g söin näitä suolapähkinöitä. Noita otan myös Joensuun 12h hallikisaan ensi kuussa.

               2 geeliä.

               3kpl magnesium tabuja ja 3kpl suolatabuja. Molempia otin aina yhden yhtä-aikaa. Noin 2h, 4h ja 6h kohdilla.

               Vaatetus +6 asteen keliin oli seuraava:

 Sukat: Dexshellin vedenpitävät sukat
Kengät: Inov RaceUltra 270 (ois pitäny valita nasturit, esim. Sarva Xtirot). Kuvassa sydänmaan kiertänyt kenkä.

Sloggin aluhousut (harmaat, myös reissun jälkeen)
Newlinen talvitrikoot pitämään jalat lämpösinä.
Musta hengittävä, korkeakaluksinen perus hengittävä paita. En edes tiedä merkkiä.
Hiaton heijastinliivi.
Inovin Race Ultra Vest 10L reppu.

Retki merkkinen, isojen pullojen retkivyö isoilla taskuilla.
Buff-huivi päähän.
Ihonsuojaus rasva Tummeli.
Garmin Forerunner 910XT ja tahtia pitämään juoksukävelyrytmiin Garmin Forerunner 310XT.

Jos tulee jotain kysyttävää - vastaan mielelläni.

Onni Vähäaho, Nivalassa 20.10.2015

lauantai 17. lokakuuta 2015

UUTTA VIDEOA ETULENKILTÄ

                    Sain vinkin juuri tehdystä videosta etulenkin paluu-osuudelta Lahnajärventieltä Koppelokankaille päin. Upeaa polkuahan tuo on mennä!?!

                 KANNATTAA KATSOA

Onni Vähäaho, Nivalassa 17.10.2015  

torstai 26. maaliskuuta 2015

I-SR2014 REITTIVIDEOTA TALVIMAISEMISTA

                    Kaarlelan Pasi oli ansiokkaasti kuvannut lähes koko I-SR2014 -vaellusreitin action kameralla. Tässä kaksi ensimmäistä osaa Keijo Nivalan asiantuntevasti editoimista YouTube -tallenteista.                           

maastopyörällä talvipolkua osa1

maastopyörällä talvipolkua osa2

                     Ollaanpa kuulolla, jatkoa seuraa uusien tallenteiden muodossa, sekä kenties Pasin pienellä tarinalla höystettynä.            

tiistai 2. joulukuuta 2014

PELASTUSPISTEET JA OPASTEET

 
                       Saatiin laitetuksi kaikki pelastuspisteet paikalleen. Liitteenä valokuvat, paitsi Sulunnevan laidalla Pyykorventien varrella olevasta pelastuspiste no:9. Siitä en hoksannut kuvaa räpätä.

 

 


   

 

 

 

                           Hassu juttu, mutta arkistojeni kätköistä löysin saman numeroisen pelastuspisteen, joka sekin on reitin varrella Juurikan laavulla, moottorikelkkailijoiden toimesta laitettuna. 

 Toivottavasti näissä ei tule sekaannuksia, jos niitä oikeasti joku apua tarvitseva joutuu käyttää.
 
Leksa

TÄSSÄ VIELÄ LINKKI REITIN KARTTAAN, JOSSA NÄKYY NUO PELASTUSPISTEKOHDAT

maanantai 17. marraskuuta 2014

RIMPINEVAN JA VINNURVAOJAN SEUDUN MUUTOSTYÖ VIDEO

                       Koko I-SR2014 lyhyen historian kiusallisena koettu märkä rimpinevan osuus paluureitillä, sekä sen perään jatkunut n.500m vetinen ja mutainen vinnurvaojan seutu reitistä on nyt muutettu noin kilometrin mittaisella reitin uudistuksella. Videosta selviää tarkemmin.

                       Samalla laitoimme reitin kiertämään myös vinnurvajärven märän nokan. Lisäksi Töllin Leo ja Päivi olivat tehneet siltoja sunnuntaina niin sulunnevalle kuin vinnurvaojan ylityksiin. Vinnurvaojalla reitti menee nyt siis toisella, eli kuivalla puolen.

Onni Vähäaho, Nivalassa 17.11.2014

maanantai 27. lokakuuta 2014

JUURIKAN SEUDUN LISÄMERKKAUS JA POLUN KUNNOSTUSTYÖT

                     Kävimme tänään Keijon kanssa laittamassa lisämerkintöjä Vähä-Juurikan ja Iso-Juurikan alueille, joissa oli maalipuita mennyt metsänhoidon yhteydessä. Samalla oli vähän risusavottaa ja polunpohjan parantamista. Tässä ohessa video reitin kunnostus toimista. Jospa se selventäis reitinkiertäjien menoa.

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiel 27.10.2014

torstai 8. toukokuuta 2014

I-SR2014 REITTIVIDEO


Tästä pääset reittiselosteeseen/kuvaukseen

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 8.5.2014