KLIKKAAMALLA SAA KUVAN ISOMMAKSI
Vuonna 1974 alunperin tehdyn Iso-Sydänmaan vaellusreitin v.2014 uusittu versio. Tarinoita menneiltä ja nykyisiltä hetkiltä. Kuvia, videoita, kertomuksia, karttoja jne.
maanantai 26. lokakuuta 2015
PIKKU I-SR2014 JUURIKKA-PYKY
Tässä Keijo Nivalan luoma kattava kartta Iso-Juurikan ja Pykyn kiertävästä n.6,5km reittimahdollisuudesta, jossa on ns. uutta ja vanhaa polkua, sekä useita paikkoja, mihin voi auton/pyörän tai muun kulkuvälineen jättää parkkiin siksi aikaa. Hyviä vaellushetkiä!
KLIKKAAMALLA SAA KUVAN ISOMMAKSI
Onni Vähäaho, Nivalassa 26.10.2015
KLIKKAAMALLA SAA KUVAN ISOMMAKSI
tiistai 20. lokakuuta 2015
I-SR2014 Koko kierroksen kuulumisia
Reitti on nyt tullu kierrettyä 10 päivän sisällä kahdesti. Viimeisin kiepautus tänään. Reitin varrelta on infottavaa ja myöskin koko kierroksen kierrosta kiinnostaville voisi tarjota jotain mielipiteitä omien kokemuksien pohjalta.
Lähdin klo.7.35 matkaan. Hieman liian aikaisin, sillä ensimmäiset 30min oli hieman liian hämärää ja mulahduksia tulikin heti alkukilsoilla. Tuulen kaatoja on reitillä vähän valiomyrskyn jäljiltä, mutta on kuitenkin. Suunnitelmaa niiden poistamisesta reitiltä onkin jo osaksi tehty. Myös ensi vuoden puolella on tarkoitus pitkostaa Vinnurvajärven nokka. Sekä hankkia puunkuorihaketta perhereitin märimpiin kohtiin, sekä tehdä turvallisemmat sillat.
Eläimiä ei näkyny kuin yksi metso ja yksi koppelo. Taivaanvuohi ja käpytikka. Niin ja Joutsenia... Pakkaset ilmeisesti tappoivat Hirvikärpäset, mutta aika vähän eläviäolentoja. Yhtään lajitoveria en nähnyt. Ja hiljaista oli. Ihanan hiljaista. Joskus on kiva vain nautiskella hiljaisuudesta. Miten se Heikki, alias Lintu sanoikaan? -"reilu seitsemän tuntia laatuaikaa ihtesä kaas".
Sillat on iso murheenkryyni. Noin puolet silloista on hengenvaarallisia. mm. mäntysiltojen kuoriutuuneet puut ovat hurjan liukkaita. Oikeastaan tuota reittiä ei kannata juosta kuin nastakengillä. Täytyy sakilla pohtia, jos saatais vaikka pikku hiljaa kestävempiä siltaratkaisuja.
Keli oli muutenkin kosteiden ilmojen vuoksi märkä. Kivet oli märkiä. Kerran lensin perseelleen ja kerran liuskahdin kiveltä allikkoon. Yhdesti kaaduin lähinnä omaa kömpelyyttäni ja pakaraan juili hetken aikaa kovasti. Mutta tosi vähällä pääsin. Ne jokka ovat kiertäneet juosten koko lenkuraa, tietävät, mitä kaikkea tuohon hoitoon yleensä kuuluu. Nyt ei ollu kramppeja tai edes ihmeempää jäykkyyttä ollenkaan. Helppo reissu sillä tavalla. Tottakai ne jalat hieman kankottuu loppua kohden.
Polku on vahvistunut entisestään. Ja nythän peitteellisyys (kasvit, varvut ja heinät yms.) ovat jo laonneet ja polun kaikki haasteet on näkösällä. Polku on silti paikoin edelleen hyvin tekninen, mutta joka paikasta juostavassa kunnossa. Märkyys luokka on tällä hetkellä tavanomainen kesä 6/10. Eli varsin hyvä. Tosin kaikkein kosteimmissa kohdissa on hieman normaalia enempi mutaa, mutta ne on muutaman askeleen mittaisia kohtia, eivätkä vaikuta kokonaisuuteen. Eli reitillä vallitsee aika tavanomainen kesäkeli, mutta polku on paikoin liposa puiden ja kivien osalta.
Roskia reitillä on siellä täällä, mutta aika vähän. Viimeksi kerättiin Mökkösen Jussin (Sievin AshtonEaton) kanssa muutamia roskia, mutta tänään oli sen verran vauhtia ja niukasti taskutilaa, että monien roskankeräys kertojen jälkeen jätin muiden roskat tällä kertaa keräämättä.
Omasta suorituksesta voisin jotain lyhyesti purkittaa... Etenin kaiken aikaa 8min hölkkää + 1:25min kävelyä -tahdilla ja aina sama uudestaan - alusta loppuun - ja myös välillä - myös kaikki mäet ja suot. Jos oli juoksun aika, silloin juostiin. Lähdin hyvin verkkaaseen liikkeelle. Koitin pysyä juoksun osalta noin 130 sykkeen tienoilla, mutta märät mutaiset kohdat nostivat sykettä, eikä se sitten meinannu laskea luontaisesti kuin 135 paikkeille, joten menin sitten niillä.
Kaiken aikaa oli helppoa. Syyryssä olin harvinaisen hyvävoimainen. Joskus hiljainen menokin voi kuluttaa, muttei tänään. Puolivälissä olin ajassa 3:50:37. Täysin hyvissä voimissa, joten tiesin,että ponnistamattakin pääsen alle 8h aikaan, joka on minun tasoiselle, juoksijaksi ylipainoiselle varsin hyvä viihde-aika syvänmaan koko reitillä.
Tosiaan kiviltä lipsumisia tuli aika paljon ja maassa olevista puista. Yhtään ei kärsinyt katsetta nostaaa. Koko reitin pahin ongelma on kuitenkin - kuten aikaisemmin mainitstin - sillat. Vaikka menin tarkasti, kerran lipsahdin hieman vaarallisesti. No, toki tuo reitti on niin haastava ja tekninen, että siellä tarvii aina kosolti tuuria, että selviää vaurioitta kotiin... siis juosten mentäessä. Toki kävelten paitkoiden reitti on sangen turvallinen ja aistikas - miinus sillat - miinus tällä hetkellä.
10km ennen Pyssymäkeä jalka oli edelleen varsin hyväntuntuinen. Nautin siitä, mutta samalla hoksasin jotain, jolla olin pilaamassa helppoa ja lystikästä retkitunnelmaani. Sillä laskin, että alle 8min/km -tahdilla pääsisin polkujuoksukisoissa juoksemani oman ennätyksen alle. Joten laitoin vähän pykälää silmään ja ilmavampaa askelta esille. Toisaalta tuo vähän aukaisi jalkoja, enkä mihinkään raastoon langennut vaan ainoastaan nätisti nostin vauhdin tuonne noin 7:30min/km -tahtiin kävelyineen, eli juoksuvauhti oli metsäpoluilla viimeisen kympin noin 7min/km, eli eihän se mitään maailmaa mulistavaa vauhtia ole, mutta vauhdin lisäys kuitenkin. Yhtään yli 10min kilsaa ei tullu ja 9min kilsojakin vain 7kpl. Meno oli kaiken aikaa tasaisen hidasta. :=)
Loppuajaksi tuli 7:44:09. Keskivauhti 8:08min/km ja keskisyke hieman liian korkea, eli 137, mutta menkööt nyt innokkuuden piikkiin.
Toinen puolikas oli muuten vain 3:32min hitaampi kuin eka.
Matkalla join 3litraa omatekoista tee-hunaja-suolaseosta. Tein 4litran annoksen, josta mukaan otin 3,5L. Annokseen liotin 6 piparminttuteepussia, rkl hunajaa ja puoli teelusikallista suolaa, eli erittäin laihaa juomaa, mutta aika neutraalia ja uppos hyvin.
Lisäksi söin Lidlin suolaisia salmiakkikarkkeja 30kpl. Kyllä, noihin on lisätty suola. Noita otan myös Joensuun 12h hallikisaan ensi kuussa.
100g söin näitä suolakaloja. Noita otan myös Joensuun 12h hallikisaan ensi kuussa.
100g söin näitä suolapähkinöitä. Noita otan myös Joensuun 12h hallikisaan ensi kuussa.
2 geeliä.
3kpl magnesium tabuja ja 3kpl suolatabuja. Molempia otin aina yhden yhtä-aikaa. Noin 2h, 4h ja 6h kohdilla.
Vaatetus +6 asteen keliin oli seuraava:
Sukat: Dexshellin vedenpitävät sukat
Kengät: Inov RaceUltra 270 (ois pitäny valita nasturit, esim. Sarva Xtirot). Kuvassa sydänmaan kiertänyt kenkä.
Sloggin aluhousut (harmaat, myös reissun jälkeen)
Newlinen talvitrikoot pitämään jalat lämpösinä.
Musta hengittävä, korkeakaluksinen perus hengittävä paita. En edes tiedä merkkiä.
Hiaton heijastinliivi.
Inovin Race Ultra Vest 10L reppu.
Retki merkkinen, isojen pullojen retkivyö isoilla taskuilla.
Buff-huivi päähän.
Ihonsuojaus rasva Tummeli.
Garmin Forerunner 910XT ja tahtia pitämään juoksukävelyrytmiin Garmin Forerunner 310XT.
Jos tulee jotain kysyttävää - vastaan mielelläni.
Onni Vähäaho, Nivalassa 20.10.2015
Lähdin klo.7.35 matkaan. Hieman liian aikaisin, sillä ensimmäiset 30min oli hieman liian hämärää ja mulahduksia tulikin heti alkukilsoilla. Tuulen kaatoja on reitillä vähän valiomyrskyn jäljiltä, mutta on kuitenkin. Suunnitelmaa niiden poistamisesta reitiltä onkin jo osaksi tehty. Myös ensi vuoden puolella on tarkoitus pitkostaa Vinnurvajärven nokka. Sekä hankkia puunkuorihaketta perhereitin märimpiin kohtiin, sekä tehdä turvallisemmat sillat.
Eläimiä ei näkyny kuin yksi metso ja yksi koppelo. Taivaanvuohi ja käpytikka. Niin ja Joutsenia... Pakkaset ilmeisesti tappoivat Hirvikärpäset, mutta aika vähän eläviäolentoja. Yhtään lajitoveria en nähnyt. Ja hiljaista oli. Ihanan hiljaista. Joskus on kiva vain nautiskella hiljaisuudesta. Miten se Heikki, alias Lintu sanoikaan? -"reilu seitsemän tuntia laatuaikaa ihtesä kaas".
Sillat on iso murheenkryyni. Noin puolet silloista on hengenvaarallisia. mm. mäntysiltojen kuoriutuuneet puut ovat hurjan liukkaita. Oikeastaan tuota reittiä ei kannata juosta kuin nastakengillä. Täytyy sakilla pohtia, jos saatais vaikka pikku hiljaa kestävempiä siltaratkaisuja.
Keli oli muutenkin kosteiden ilmojen vuoksi märkä. Kivet oli märkiä. Kerran lensin perseelleen ja kerran liuskahdin kiveltä allikkoon. Yhdesti kaaduin lähinnä omaa kömpelyyttäni ja pakaraan juili hetken aikaa kovasti. Mutta tosi vähällä pääsin. Ne jokka ovat kiertäneet juosten koko lenkuraa, tietävät, mitä kaikkea tuohon hoitoon yleensä kuuluu. Nyt ei ollu kramppeja tai edes ihmeempää jäykkyyttä ollenkaan. Helppo reissu sillä tavalla. Tottakai ne jalat hieman kankottuu loppua kohden.
Polku on vahvistunut entisestään. Ja nythän peitteellisyys (kasvit, varvut ja heinät yms.) ovat jo laonneet ja polun kaikki haasteet on näkösällä. Polku on silti paikoin edelleen hyvin tekninen, mutta joka paikasta juostavassa kunnossa. Märkyys luokka on tällä hetkellä tavanomainen kesä 6/10. Eli varsin hyvä. Tosin kaikkein kosteimmissa kohdissa on hieman normaalia enempi mutaa, mutta ne on muutaman askeleen mittaisia kohtia, eivätkä vaikuta kokonaisuuteen. Eli reitillä vallitsee aika tavanomainen kesäkeli, mutta polku on paikoin liposa puiden ja kivien osalta.
Roskia reitillä on siellä täällä, mutta aika vähän. Viimeksi kerättiin Mökkösen Jussin (Sievin AshtonEaton) kanssa muutamia roskia, mutta tänään oli sen verran vauhtia ja niukasti taskutilaa, että monien roskankeräys kertojen jälkeen jätin muiden roskat tällä kertaa keräämättä.
Omasta suorituksesta voisin jotain lyhyesti purkittaa... Etenin kaiken aikaa 8min hölkkää + 1:25min kävelyä -tahdilla ja aina sama uudestaan - alusta loppuun - ja myös välillä - myös kaikki mäet ja suot. Jos oli juoksun aika, silloin juostiin. Lähdin hyvin verkkaaseen liikkeelle. Koitin pysyä juoksun osalta noin 130 sykkeen tienoilla, mutta märät mutaiset kohdat nostivat sykettä, eikä se sitten meinannu laskea luontaisesti kuin 135 paikkeille, joten menin sitten niillä.
Kaiken aikaa oli helppoa. Syyryssä olin harvinaisen hyvävoimainen. Joskus hiljainen menokin voi kuluttaa, muttei tänään. Puolivälissä olin ajassa 3:50:37. Täysin hyvissä voimissa, joten tiesin,että ponnistamattakin pääsen alle 8h aikaan, joka on minun tasoiselle, juoksijaksi ylipainoiselle varsin hyvä viihde-aika syvänmaan koko reitillä.
Tosiaan kiviltä lipsumisia tuli aika paljon ja maassa olevista puista. Yhtään ei kärsinyt katsetta nostaaa. Koko reitin pahin ongelma on kuitenkin - kuten aikaisemmin mainitstin - sillat. Vaikka menin tarkasti, kerran lipsahdin hieman vaarallisesti. No, toki tuo reitti on niin haastava ja tekninen, että siellä tarvii aina kosolti tuuria, että selviää vaurioitta kotiin... siis juosten mentäessä. Toki kävelten paitkoiden reitti on sangen turvallinen ja aistikas - miinus sillat - miinus tällä hetkellä.
10km ennen Pyssymäkeä jalka oli edelleen varsin hyväntuntuinen. Nautin siitä, mutta samalla hoksasin jotain, jolla olin pilaamassa helppoa ja lystikästä retkitunnelmaani. Sillä laskin, että alle 8min/km -tahdilla pääsisin polkujuoksukisoissa juoksemani oman ennätyksen alle. Joten laitoin vähän pykälää silmään ja ilmavampaa askelta esille. Toisaalta tuo vähän aukaisi jalkoja, enkä mihinkään raastoon langennut vaan ainoastaan nätisti nostin vauhdin tuonne noin 7:30min/km -tahtiin kävelyineen, eli juoksuvauhti oli metsäpoluilla viimeisen kympin noin 7min/km, eli eihän se mitään maailmaa mulistavaa vauhtia ole, mutta vauhdin lisäys kuitenkin. Yhtään yli 10min kilsaa ei tullu ja 9min kilsojakin vain 7kpl. Meno oli kaiken aikaa tasaisen hidasta. :=)
Loppuajaksi tuli 7:44:09. Keskivauhti 8:08min/km ja keskisyke hieman liian korkea, eli 137, mutta menkööt nyt innokkuuden piikkiin.
Matkalla join 3litraa omatekoista tee-hunaja-suolaseosta. Tein 4litran annoksen, josta mukaan otin 3,5L. Annokseen liotin 6 piparminttuteepussia, rkl hunajaa ja puoli teelusikallista suolaa, eli erittäin laihaa juomaa, mutta aika neutraalia ja uppos hyvin.
Lisäksi söin Lidlin suolaisia salmiakkikarkkeja 30kpl. Kyllä, noihin on lisätty suola. Noita otan myös Joensuun 12h hallikisaan ensi kuussa.
3kpl magnesium tabuja ja 3kpl suolatabuja. Molempia otin aina yhden yhtä-aikaa. Noin 2h, 4h ja 6h kohdilla.
Vaatetus +6 asteen keliin oli seuraava:
Sukat: Dexshellin vedenpitävät sukat
Kengät: Inov RaceUltra 270 (ois pitäny valita nasturit, esim. Sarva Xtirot). Kuvassa sydänmaan kiertänyt kenkä.
Sloggin aluhousut (harmaat, myös reissun jälkeen)
Newlinen talvitrikoot pitämään jalat lämpösinä.
Musta hengittävä, korkeakaluksinen perus hengittävä paita. En edes tiedä merkkiä.
Hiaton heijastinliivi.
Inovin Race Ultra Vest 10L reppu.
Retki merkkinen, isojen pullojen retkivyö isoilla taskuilla.
Buff-huivi päähän.
Ihonsuojaus rasva Tummeli.
Garmin Forerunner 910XT ja tahtia pitämään juoksukävelyrytmiin Garmin Forerunner 310XT.
Jos tulee jotain kysyttävää - vastaan mielelläni.
Onni Vähäaho, Nivalassa 20.10.2015
lauantai 17. lokakuuta 2015
UUTTA VIDEOA ETULENKILTÄ
Sain vinkin juuri tehdystä videosta etulenkin paluu-osuudelta Lahnajärventieltä Koppelokankaille päin. Upeaa polkuahan tuo on mennä!?!
KANNATTAA KATSOA
Onni Vähäaho, Nivalassa 17.10.2015
KANNATTAA KATSOA
Onni Vähäaho, Nivalassa 17.10.2015
maanantai 12. lokakuuta 2015
KIVENPÄIVÄ VAELLUS - 2015
Muutamana yönä aikaisemmin oli täällä meillä Nivalassa maa kohdannut -6/-10 asteen yöpakkasia. Päivälläkään mittari ei ollut kivunut lämpöasteille kuin nimeksi. Niinpä Kivenpäivän -vaellukseen osallistuneet pääsivät nauttimaan kävelystä, hölkästä ja juoksemisesta "kannenpäällä".
Heräsin klo.7 jälkeen. Kahdeksan maissa sain jo lukea älypuhelimestani, että ensimmäinen (hölkkä) ryhmä oli jo tehnyt reitin tunnusteluja tunnin ajan.
Tieto metsästä kiiri nykytekniikan saattelemana, että keli on rapsakka ja suot jäässä. No tietysti kun tiesimme poikkitimpan olevan tiedottajana, epäilimme hieman tiedon vakavuutta. Niin oli tuo heidän kuva kulkijastakin "hieman" tulkinnanvarainen, joten tätä katsellessani jouduin kuivaamaan lattiaa yli suun purskahtaneesta kahvista.
Sen sijaan aamu kello kahdeksassa tulisi olemaan jotain todella historiallista, mutta se kaikki valkeni meille vasta illan kähmässä. Siitä lisää tuonempana.
Klo.9 tietämissä tuli ykkösryhmältä viestiä ja KUVAA, että olivat evästauolla Lahnajärventiellä (11,1km). Aikaa oli kulunut 1:55h.
Ykkösryhmä Lahnajärventiellä klo.8:55... Yllä vas. Tapani Saukko ja oikealla että alhaalla Lasse Ylimäki.
Klo.10 oli meidän ryhmän vuoron startata. Tavoitteena oli 10h:ssa reitistä selviytyminen. Samaan aikaan ykkösryhmä oli 16,2km kohdalla. Heillä oli siis kulunut 3h 16,2km matkaan. Varsin viisaan kuuloista etenemistä aikojen perusteella.
Meidän ryhmän vetäjänä ei ollut kuka tahansa hölkkääjä vaan mm. Suomen halki ja samalla tuhat mailia juossut Pasi Koskinen. Lisäksi sain seuraa puun jatkojalostuksen työnjohtajasta, tuttavallisemmin "Gebre-Boltista", sekä sähköliikkeen suunnittelijasta, tuttavallisemmin "Sale-El-Hassanista", että puukuljetusalan yrittäjästä, Erkistä (lempinimi vielä mietinnässä). Ryhmässä oli siis esittelyjärjestyksessä kokemusta, juoksuun omistautunutta lahjakkuutta, puheliasta maitohaponsietoa, että rauhallista luonnonlapsimaista tasapainottavaa äijjämäisyyttä. Oli ilo kelvata joukkoon.
Heikkolaatuinen lähtökuva kompensoimaan ryhmän laatua...
Pasi lähti hieman yllättäen varsin imukkaalla askeleella. Vauhti oli kevyt, mutta kuitenkin koko kiekalle juoksun tuntua myötäilevä noin 6:30/km parin kilsan ajan kunnes siirryttiin enempi retkeilymalliseen noin 7:30/km jyystöön.
Video noin 6km kohdalta... video päättyy kun kuvaaja kaatuu omaan nokkeluuteensa....
Lahnajärventiellä oli tiuku kilikattanut 1:24h edestä, eli aivan kelpo meininkiä. Tuo enteili tasaisella sydänmaan menolla noin 8:30h loppuaikaa. Maa oli 99% jäässä ja aurinko paistoi kilvan iloisten kulkijoiden kanssa. Naurun remakkata ja puheen sorinaa kauniissa harmoniassa. Mikäpäs oli retkeillessä. Itse olin taas hieman tehnyt tämän retken itselleni vaikeaksi suikkimalla x40kertaa pyssymäen savimäkeä ylös-alas sauvoilla kaksi päivää ennen tätä geissiä. Eli tunsin kyllä missä on reidet. Aika makiasti niitä poltteli, mutta ajattelin tämän kevyen lenkin niitä hellivän...
Koskinen vetää hymyssä suin ja nautinto seurata on suur.
Pian piippasi luuri. Ykkösryhmä oli liukauttanut Syyryyn ajassa 4:47h, noin muistini mukaan. Me oltiin samaan aikaan ylitetty suo ja oltiin 14km kohdalla, joten ykkösellä oli etumatkaa vielä mojovat 11km.
Meno jatkui Lahnajärventielä Pesänevantielle rapiat 8min/km -vauhdilla. Paljoa ei oltu kävelty tuohon mennessä. Vauhdista vähän evästä ja juomaa. Itse tykkäsin siitä, koska ilma oli hieman tuulinen ja viileä, joten pidemmät seisoskelut jähdyttivät nopeasti... Syyryn kämppää lähestyttiin sitten jo verkkaisemmin noin 9min/km vauhdilla. Perillä pihassa oltiin tiu´un osoittaessa 3:35h kulunutta aikaa. Siinä osa laski reppuakin alas ja vaihteli sukkia yms. huoltoa.
Pian lähdettyämme piippasi taas luuri. Nyt pojat ilmoitti olevansa Pykyllä (6h45min), joten heidän etumatka olisi noin 8,5km, laskeskelin. Olin iloinen eritoten Lassen puolesta, sillä Lassella oli edellinen reissu lopusta vaikea, joten nyt näytti datan perusteella hyvältä. Samalla alkoi selvetä, ettei kyllä poikia saataisi aivan kiinnikään.
Tarvottiin Syyrystä Vähä-Juurikkaan reitin hitainta vitosta. Meillä se otti 58minuuttia. Tuo väli meni lähes tykkänään kävelten. Meininki oli koko sakilla edelleen mainio - kuinkas muuten!
Vihdoin olimme lopun "helpolla" 27km osuudella. Vielä ajoittain eteneminen oli juoksun tapaista, mutta paljon myös kävelyä. Noin 9min/km kaikkinensa. Välillä vähän enemmän, kun käveltiin. Iso-Juurikan penkalla kävi myös tuuli. Siellä top-pojat ottivat vähän Boltteja. Pasi kertoi, että alkaa jo painaan, joten könysin mielellään Pasin mukana. Eloisat pojat odottelivat aina hieman edempänä. Nuorta, hyväkuntoista energiaa.
Tasaisesti jolkoteltiin kohti Pykyä! Sieltä olisi enää puolimara maaliin. Noin ajassa 5:17h sinne päästiinkin. Siellä pojat venytteli ja me Pasin kanssa syötiin että velmuiltiin.
Tätähän tämä oli. Lahjakkaat ja hyväkuntoiset pojat koitti tehdä kaikki kevätjuhlaliikkeet pysyäkseen lämpiminä ja meille passas tasainen että verkkainen eteneminen. Reisiosastoni kiitti kevyestä meininkistä.
Tämä porukkamme oli mielestäni hyvä sekoitus atleetteja hyvin erilaisista lähtökohdista ja erilaisin tavoittein urheilevia - ja jopa eri lajeista. Juttua riitti käytännössä taukoamatta ja kaikki orastaneetkin hiljaiset hetket "Sale-El-Hassan" täytti ongelmitta. Uusi puhekone haastaja "JayLenolle"??? Kukaan ei meidän seurassa voi väittää, että Keski-Pohjanmaalla ollaan tuppisuita. ;)
Niinpä vain alkoi jäädä Iso-Juurikka järvi taakse ja alkoi viimeinen reilu 18km pätkä koti Pyssymäellä odottavia kuivia vaatteita.
Hieman ennen penkalta poistumista saimme tiedon, että ykkösporukka oli jo Lahnajärventiellä, josta olisi enää 11,5km perille. Ryhmien välinen ero oli siis tuossa noin 7km.
Eteneminen oli kutakuinkin 5-6 juoksuaskelta sataan metriin viimeiset 18km. Välillä ehkä 50 metriäkin yhteen menoon, mutta eteneminen oli kaiken aikaa erittäin tasaista ja vakaata. Keulalla oli niin paljon kokemusta, että data näyttää erittäin tasaiselta, vaikkakin hiipuvalta. Tasaisessa etenemisessä pysyy paremmin lämmöt yllä - ja niin nyt pysyikin.
Mitään maata mullistavaa ei tapahtunut ennen Koppelokankaita, jossa huomasimme edellämme menevän pari kävelijää. Juoksu-askeleita viljeltiin aina siellä täällä, joten saimme hitaasti hivuttamalla kaksikkoa kaiken aikaa kiinni. Vajaa 8km ennen maalia tuli viesti ykkösporukalta, että olivat maalissa. Vetivät ripeästi lopun, eikä sakilla kestänyt 13h sijaan kuin 10:40h selvittää legendaarinen reitti. Onnittelut pojille vielä!
Teljonlammen jälkeen ihailtiin Vähäsöyringin Juhan upeasti hoidettua hakkuuta. Siellä oli metsässä kaikki nätissä pinossa.
Rimpinevalla laskeutuessamme saimme vihdoin edellämme menevän kaksikon kiinni. Haikaran Anne (PEP2015 25km voittaja) ja Anna-Kaisa Järviluoma olivat kiertämässä KÄVELTEN koko reittiä. Olivat lähteneet vain kaksi tuntia meitä aiemmin liikkelle, eli klo.8. Tyttöjen - tai miksei meidänkin - vauhtia kuvasi se, että viimeisellä 5km tytöt jäivät meistä vain yhden minuutin. Eli aika lailla kävellen/hiippaillen tuo loppu meni. Loppukevennys? ;=))
Näin upean Iso-Sydänmaan vaellusreitin kiersi samana päivänä peräti 10 vaeltajaa
Tuomas Ahola 8:41h, Sauli Päivärinta 8:41h, Erkki Vähäsöyrinki 8:45h, Pasi Koskinen 8:59h, Onni Vähäaho, 8:59h, Lasse Ylimäki 10:40h, Tapani Saukko 10:40h, Timo Poikkimäki 10:40h, Anne Haikara 11:00h ja Anna-Kaisa Järviluoma 11:00h.
Omasta puolestani onnittelen kaikkia reitin läpäisseitä ja kiitän ryhmäämme upeasta päivästä sydänmaan maisemissa ja loppunuotiolla. Kiitos. Otetaanpa taas jollonkin uusiksi.
Maalissa yhtä-aikaa Pasin kanssa...
PS. Tuomas "Gebre-Bolt" Ahola voitti tämän retken jälkeisenä päivänä Vähäkankaan hölkän 6,2km matkan juoksemalla matkan voittoon 3:21min/km keskivauhdilla!!!
LOPPUKEVENNYS... Ja omakustanteisesti... Olen monasti manannut itsekurin puutetta painonhallinnassani. Edellisessä blogikirjoituksessani kerroin kuinka arpakuutio, eli noppa, pysyy navassani. Olen myös kertonut ystävilleni, että vaihtaessani hiippakuntaa toivon, että minulle pystytetään pieni muistomerkki polun varteen Pienen-Suojärven kohdalle - siihen, josta polku lähtee poispäin järveltä. Ehkä reissun parhaat naurut vedettiin, kun Tuomas ehdotti kysyen: -"Laitetaanko sitten kutonen nopassa ylöspäin?".... Noppa kepin nokkaan ja kuutonen ylöspäin. Lakin voi ottaa sitten aikanaan pois päästä merkin kohdalla, mutta merkki ei ole siksi pyhä, etteikö sen juurelle voisi vaikka virtsata. Jokainen ymmärtäkööt tämän luvun luettuaan tämän olevan loppukevennyksen.
PASI KOSKISEN BLOGI-KIRJOITUS RETKESTÄ...
Onni "noppamies" Vähäaho, Nivalassa 12.10.2015
Heräsin klo.7 jälkeen. Kahdeksan maissa sain jo lukea älypuhelimestani, että ensimmäinen (hölkkä) ryhmä oli jo tehnyt reitin tunnusteluja tunnin ajan.
Sen sijaan aamu kello kahdeksassa tulisi olemaan jotain todella historiallista, mutta se kaikki valkeni meille vasta illan kähmässä. Siitä lisää tuonempana.
Klo.9 tietämissä tuli ykkösryhmältä viestiä ja KUVAA, että olivat evästauolla Lahnajärventiellä (11,1km). Aikaa oli kulunut 1:55h.
Ykkösryhmä Lahnajärventiellä klo.8:55... Yllä vas. Tapani Saukko ja oikealla että alhaalla Lasse Ylimäki.
Klo.10 oli meidän ryhmän vuoron startata. Tavoitteena oli 10h:ssa reitistä selviytyminen. Samaan aikaan ykkösryhmä oli 16,2km kohdalla. Heillä oli siis kulunut 3h 16,2km matkaan. Varsin viisaan kuuloista etenemistä aikojen perusteella.
Meidän ryhmän vetäjänä ei ollut kuka tahansa hölkkääjä vaan mm. Suomen halki ja samalla tuhat mailia juossut Pasi Koskinen. Lisäksi sain seuraa puun jatkojalostuksen työnjohtajasta, tuttavallisemmin "Gebre-Boltista", sekä sähköliikkeen suunnittelijasta, tuttavallisemmin "Sale-El-Hassanista", että puukuljetusalan yrittäjästä, Erkistä (lempinimi vielä mietinnässä). Ryhmässä oli siis esittelyjärjestyksessä kokemusta, juoksuun omistautunutta lahjakkuutta, puheliasta maitohaponsietoa, että rauhallista luonnonlapsimaista tasapainottavaa äijjämäisyyttä. Oli ilo kelvata joukkoon.
Heikkolaatuinen lähtökuva kompensoimaan ryhmän laatua...
Pasi lähti hieman yllättäen varsin imukkaalla askeleella. Vauhti oli kevyt, mutta kuitenkin koko kiekalle juoksun tuntua myötäilevä noin 6:30/km parin kilsan ajan kunnes siirryttiin enempi retkeilymalliseen noin 7:30/km jyystöön.
Lahnajärventiellä oli tiuku kilikattanut 1:24h edestä, eli aivan kelpo meininkiä. Tuo enteili tasaisella sydänmaan menolla noin 8:30h loppuaikaa. Maa oli 99% jäässä ja aurinko paistoi kilvan iloisten kulkijoiden kanssa. Naurun remakkata ja puheen sorinaa kauniissa harmoniassa. Mikäpäs oli retkeillessä. Itse olin taas hieman tehnyt tämän retken itselleni vaikeaksi suikkimalla x40kertaa pyssymäen savimäkeä ylös-alas sauvoilla kaksi päivää ennen tätä geissiä. Eli tunsin kyllä missä on reidet. Aika makiasti niitä poltteli, mutta ajattelin tämän kevyen lenkin niitä hellivän...
Pian piippasi luuri. Ykkösryhmä oli liukauttanut Syyryyn ajassa 4:47h, noin muistini mukaan. Me oltiin samaan aikaan ylitetty suo ja oltiin 14km kohdalla, joten ykkösellä oli etumatkaa vielä mojovat 11km.
Meno jatkui Lahnajärventielä Pesänevantielle rapiat 8min/km -vauhdilla. Paljoa ei oltu kävelty tuohon mennessä. Vauhdista vähän evästä ja juomaa. Itse tykkäsin siitä, koska ilma oli hieman tuulinen ja viileä, joten pidemmät seisoskelut jähdyttivät nopeasti... Syyryn kämppää lähestyttiin sitten jo verkkaisemmin noin 9min/km vauhdilla. Perillä pihassa oltiin tiu´un osoittaessa 3:35h kulunutta aikaa. Siinä osa laski reppuakin alas ja vaihteli sukkia yms. huoltoa.
Pian lähdettyämme piippasi taas luuri. Nyt pojat ilmoitti olevansa Pykyllä (6h45min), joten heidän etumatka olisi noin 8,5km, laskeskelin. Olin iloinen eritoten Lassen puolesta, sillä Lassella oli edellinen reissu lopusta vaikea, joten nyt näytti datan perusteella hyvältä. Samalla alkoi selvetä, ettei kyllä poikia saataisi aivan kiinnikään.
Tarvottiin Syyrystä Vähä-Juurikkaan reitin hitainta vitosta. Meillä se otti 58minuuttia. Tuo väli meni lähes tykkänään kävelten. Meininki oli koko sakilla edelleen mainio - kuinkas muuten!
Vihdoin olimme lopun "helpolla" 27km osuudella. Vielä ajoittain eteneminen oli juoksun tapaista, mutta paljon myös kävelyä. Noin 9min/km kaikkinensa. Välillä vähän enemmän, kun käveltiin. Iso-Juurikan penkalla kävi myös tuuli. Siellä top-pojat ottivat vähän Boltteja. Pasi kertoi, että alkaa jo painaan, joten könysin mielellään Pasin mukana. Eloisat pojat odottelivat aina hieman edempänä. Nuorta, hyväkuntoista energiaa.
Tasaisesti jolkoteltiin kohti Pykyä! Sieltä olisi enää puolimara maaliin. Noin ajassa 5:17h sinne päästiinkin. Siellä pojat venytteli ja me Pasin kanssa syötiin että velmuiltiin.
Tämä porukkamme oli mielestäni hyvä sekoitus atleetteja hyvin erilaisista lähtökohdista ja erilaisin tavoittein urheilevia - ja jopa eri lajeista. Juttua riitti käytännössä taukoamatta ja kaikki orastaneetkin hiljaiset hetket "Sale-El-Hassan" täytti ongelmitta. Uusi puhekone haastaja "JayLenolle"??? Kukaan ei meidän seurassa voi väittää, että Keski-Pohjanmaalla ollaan tuppisuita. ;)
Niinpä vain alkoi jäädä Iso-Juurikka järvi taakse ja alkoi viimeinen reilu 18km pätkä koti Pyssymäellä odottavia kuivia vaatteita.
Hieman ennen penkalta poistumista saimme tiedon, että ykkösporukka oli jo Lahnajärventiellä, josta olisi enää 11,5km perille. Ryhmien välinen ero oli siis tuossa noin 7km.
Eteneminen oli kutakuinkin 5-6 juoksuaskelta sataan metriin viimeiset 18km. Välillä ehkä 50 metriäkin yhteen menoon, mutta eteneminen oli kaiken aikaa erittäin tasaista ja vakaata. Keulalla oli niin paljon kokemusta, että data näyttää erittäin tasaiselta, vaikkakin hiipuvalta. Tasaisessa etenemisessä pysyy paremmin lämmöt yllä - ja niin nyt pysyikin.
Mitään maata mullistavaa ei tapahtunut ennen Koppelokankaita, jossa huomasimme edellämme menevän pari kävelijää. Juoksu-askeleita viljeltiin aina siellä täällä, joten saimme hitaasti hivuttamalla kaksikkoa kaiken aikaa kiinni. Vajaa 8km ennen maalia tuli viesti ykkösporukalta, että olivat maalissa. Vetivät ripeästi lopun, eikä sakilla kestänyt 13h sijaan kuin 10:40h selvittää legendaarinen reitti. Onnittelut pojille vielä!
Teljonlammen jälkeen ihailtiin Vähäsöyringin Juhan upeasti hoidettua hakkuuta. Siellä oli metsässä kaikki nätissä pinossa.
Rimpinevalla laskeutuessamme saimme vihdoin edellämme menevän kaksikon kiinni. Haikaran Anne (PEP2015 25km voittaja) ja Anna-Kaisa Järviluoma olivat kiertämässä KÄVELTEN koko reittiä. Olivat lähteneet vain kaksi tuntia meitä aiemmin liikkelle, eli klo.8. Tyttöjen - tai miksei meidänkin - vauhtia kuvasi se, että viimeisellä 5km tytöt jäivät meistä vain yhden minuutin. Eli aika lailla kävellen/hiippaillen tuo loppu meni. Loppukevennys? ;=))
Näin upean Iso-Sydänmaan vaellusreitin kiersi samana päivänä peräti 10 vaeltajaa
Tuomas Ahola 8:41h, Sauli Päivärinta 8:41h, Erkki Vähäsöyrinki 8:45h, Pasi Koskinen 8:59h, Onni Vähäaho, 8:59h, Lasse Ylimäki 10:40h, Tapani Saukko 10:40h, Timo Poikkimäki 10:40h, Anne Haikara 11:00h ja Anna-Kaisa Järviluoma 11:00h.
Omasta puolestani onnittelen kaikkia reitin läpäisseitä ja kiitän ryhmäämme upeasta päivästä sydänmaan maisemissa ja loppunuotiolla. Kiitos. Otetaanpa taas jollonkin uusiksi.
PS. Tuomas "Gebre-Bolt" Ahola voitti tämän retken jälkeisenä päivänä Vähäkankaan hölkän 6,2km matkan juoksemalla matkan voittoon 3:21min/km keskivauhdilla!!!
LOPPUKEVENNYS... Ja omakustanteisesti... Olen monasti manannut itsekurin puutetta painonhallinnassani. Edellisessä blogikirjoituksessani kerroin kuinka arpakuutio, eli noppa, pysyy navassani. Olen myös kertonut ystävilleni, että vaihtaessani hiippakuntaa toivon, että minulle pystytetään pieni muistomerkki polun varteen Pienen-Suojärven kohdalle - siihen, josta polku lähtee poispäin järveltä. Ehkä reissun parhaat naurut vedettiin, kun Tuomas ehdotti kysyen: -"Laitetaanko sitten kutonen nopassa ylöspäin?".... Noppa kepin nokkaan ja kuutonen ylöspäin. Lakin voi ottaa sitten aikanaan pois päästä merkin kohdalla, mutta merkki ei ole siksi pyhä, etteikö sen juurelle voisi vaikka virtsata. Jokainen ymmärtäkööt tämän luvun luettuaan tämän olevan loppukevennyksen.
PASI KOSKISEN BLOGI-KIRJOITUS RETKESTÄ...
Onni "noppamies" Vähäaho, Nivalassa 12.10.2015
maanantai 5. lokakuuta 2015
TUHOJA JA HAKKUITA ISR2014 REITILLÄ
Sain eilen surullisennäköisen viestin, kun reittiä oli terrorisoitu traktorilla ja maastoautolla ajaen. Tämä oli tapahtunut Pyssymäeltä lähtevällä reitillä 0,2km-0,8km välillä.
Lisäksi valiomyrsky oli kaatanut parissa kohtaa puita reitille. 1,8km ja 5,5km sekä n.9km kohdalla. Reitillä voi halukkaat käydä raivaamassa. Ilmoitelkaa minulle, jos joku innostuu käymään raivaamassa tuulenkaatoja. Kiitos. :)
Maanomistajan metsätyöt oli ennen Kivihautakankaan metsäautotietä. Siellä on polku soosina noin 200-300m matkalta.
Eiköhän se siitä muotoudu uudelleen, kuten muotoutui kesällä sulunnevan jälkeisellä metsätyömaallakin. Jäljet hiljalleen kuivuvat ja kovettuvat - polku muotoutuu. Silti siellä pitää tovin päästä käydä vähän parsimassa, sekä ohjaamassa kulkua merkkikepein.
Reitin kosteus on tällä hetkellä 7/10. Sitä se on ollut nyt tovin. Polkujuoksujen aikaan (22.8) se oli 6tasoa ja viikko-kaksi sen jälkeeen 5/10. Toisalta kosteus oli heinäkuussa pitkään 9/10 ja lyhyen ajan jopa 10/10, joten voidaan sanoa, että polku on erinomaisessa vaelluskunnossa. Se on 99% hyvää mennä.
Vaellusintoa!
Onni Vähäaho, Nivalassa 5.10.2015
Lisäksi valiomyrsky oli kaatanut parissa kohtaa puita reitille. 1,8km ja 5,5km sekä n.9km kohdalla. Reitillä voi halukkaat käydä raivaamassa. Ilmoitelkaa minulle, jos joku innostuu käymään raivaamassa tuulenkaatoja. Kiitos. :)
Maanomistajan metsätyöt oli ennen Kivihautakankaan metsäautotietä. Siellä on polku soosina noin 200-300m matkalta.
Eiköhän se siitä muotoudu uudelleen, kuten muotoutui kesällä sulunnevan jälkeisellä metsätyömaallakin. Jäljet hiljalleen kuivuvat ja kovettuvat - polku muotoutuu. Silti siellä pitää tovin päästä käydä vähän parsimassa, sekä ohjaamassa kulkua merkkikepein.
Reitin kosteus on tällä hetkellä 7/10. Sitä se on ollut nyt tovin. Polkujuoksujen aikaan (22.8) se oli 6tasoa ja viikko-kaksi sen jälkeeen 5/10. Toisalta kosteus oli heinäkuussa pitkään 9/10 ja lyhyen ajan jopa 10/10, joten voidaan sanoa, että polku on erinomaisessa vaelluskunnossa. Se on 99% hyvää mennä.
Vaellusintoa!
Onni Vähäaho, Nivalassa 5.10.2015
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)