Vuonna 1974 alunperin tehdyn Iso-Sydänmaan vaellusreitin v.2014 uusittu versio. Tarinoita menneiltä ja nykyisiltä hetkiltä. Kuvia, videoita, kertomuksia, karttoja jne.
13 lokakuuta lauantaina oli kaikki tähtimerkit kohdillaan, sillä peräti yhdeksän kahdestatoista vaeltajasta onnistui vaeltamaan koko Iso-Sydänmaan vaellusreitin. Se on upea ja ennätyksellinen määrä samalle päivälle. Alla video, joka kertoo 15 tunnin ryhmän seikkailusta vaihtelevalla ja haastavalla reitillä.
Samalla siivosin polut roskista ja ylimääräiset nauhat tuli kerättyä. Pesänevan ylityksissä jätin valtion maille keltaiset ohjaus "suikut", sillä Pesänevan suon ylityksissä ne auttavat vaeltajia osaamaan kostean suon yli, jossa polku ei pääse etenkään paluupuolella muodostumaan, joten reitillä pysyminen on haastavaa. Roskia oli polulla tosi vähän.
Nyt Iso-Sydänmaan koko vaellusreitin on kiertänyt 76 henkilöä.
Nyt on mainio tilaisuus tutustua upeaan ja maankuuluun vaellusreittiimme.
La 13.10.2018: I-SR2014 Koko reitin KÄVELY vaellus kahdessa rymässä. Matka noin 57km. Lähtö Pyssyhovin pihasta. Auton parkkeeraus Pyssyhovin
parkkiin kylän puoleiseen reunaan tai Pyssyhovin taakse ns. alaparkkiin.
A-ryhmän vauhti noin 3,35km/h ja B-ryhmän noin 3,8km/h, joten taukojakin
ehditään hyvin ja tasaisesti pitämään. Nyt rohkeasti mukaan!
Ilmottaudu: joko 040-5186766 tai onni.cosmos(at)gmail.com
A-ryhmä (Kesto noin 17h) lähtö klo.5.00: Sakari Hannula (vetäjä), Eija Ruuska, Elisa Helander, Tiina Rautaoja,
B-ryhmä
(Kesto noin 15h) lähtö klo.7.00: Onni Vähäaho (vetäjä), Pertti
Hiltunen, Mervi Vähäkangas, Arto Viitala, Ville Isoniemi, Pirjo
Poikkimäki, Leila Kopola, Rauni Paananen, Hilkka Hirvi
ILMOTTAUTUNEET...
Sakari Hannula, Eija Ruuska, Pertti Hiltunen, Mervi Vähäkangas, Arto
Viitala, Ville Isoniemi, Pirjo Poikkimäki, Leila Kopola, Rauni Paananen,
Elisa Helander, Tiina Rautaoja, Hilkka Hirvi ...
Vaelluskesä starttasi tänään Unelmien liikuntapäivä tapahtuman yhteydessä järjestetyn ohjatun vaelluksen myötä. Kaiken kaikkiaan 11 vaeltajaa, joista 8 vaelsi koko 12km perhereitin, joka kierrettiin ns.PEP12km kisareittiä pitkin.
Seuraa lenkkilistalta tulevia vaelluksia, joita tullaan järjestämään pääosin Iso-Sydänmaan reitillä. Lisäksi Nivalan Polku ry tarjoaa ainakin kolme eri polkujuoksutapahtumaan. Perinteisen Juhannuspolkujuoksu, joka juostaan tänäkin vuonna Juhannus lauantaina klo.12.00. Lähtö on niin ikään perinteisesti ns. pulpetilta, vaellusreitin alkupisteestä Pyssymäeltä. Sen lisäksi on iso koko perheen polkujuoksu tapahtuma Pyssymäki Extreme Polkujuoksu 2018, sekä syksyllä Suomen pisin polkjuoksu kilpailu Pyssymäki Ultra Festival 171km matkallaan.
Nivalan Polku ry järjesti nyt toista kertaa Joulun ja Uuden Vuoden välipäivinä järjestetyn ulkoroihu polkuliikuntatapahtuman. Nyt lähtöpaikka oli Vinnurvan leirikeskuksen sijaan Pyssymäeltä. Matkana oli hieman vajaa 12km roihujen loistetta ja välipäivien tuomaa halua päästä liikkeelle. Flunssaisesta ajasta, vesisateesta ja ajoittain puuskittaisesta tuulesta huolimatta tapahtuman lumon oli tullut kokemaan 43 liikkujaa. Upeaa!
Kostean ilman ja ajoittain yltyneen tuulen vuoksi useat roihut nuopahtivat pimeiksi jo ennen toivottua hetkeä. Silti suurinosa ehti nähdä ja kokea kosolti tunnelmallisia kohtia reitillä, jonka kunnon erinomaisuus talvi-aikaan tuntuu olevan vieläkin useille yllätys.
Kuva: Henri Kuki
Reittiä tampataan liki jokaisen lumisateen jälkeen lumikengillä aktiivien puolelta, jolloin kulkijoille tarjoutuu puistopolun veroinen kova polku kuljettavaksi. Nyt kuitenkin edellisen yön lumisade, pluskeli ja vesisade oli hieman pehmentänyt polun reunoja, joka teki polusta hieman kiikkerän kuljettavaksi. Kaiketi polun kuljettavuus sai kuitenkin jälleen paljon kiitosta ja ihastusta.
Kuva: Petri Nietula
Innostunut kuhina tapahtuma paikalla tapahtuman jälkeen on aina mieltä lämmittävä bongaus. Lapsuusajan hiihtokisoista tuttu lämpimän mehun tuoksu suorastaan kuorrutti kokemuksen, joka eittämättä hiipi sisälle liikuntahetken jälkeen. Innokas puheensorina, punaiset posket ja iloiset kasvot tekevät ajatuksistakin kirkkaampia.
Vajaan 12km matkan vaellusta pidän arvostettavana saavutuksena. Onnittelen jokaista itsensä voittanutta, sillä heitä olivat kaikki, jotka lopulta painoivat mehua saadakseen termospullon hatusta. Jotkut kysyivät jo heti tuoreeltaan milloin on seuraava. Luvattiin yrittää keväällä pitää toinenkin vähän vastaavanlainen tapahtuma, sillä eihän intoa saa tukahduttaa, eikä väkeä pidätellä liikunnan himon edessä?
Kävelten tai hölkäten liikkui 40 henkilöä:
Sini
Laulumaa, Tanja Törmälehto, Sari Puolakanaho, Pertti Puolakanaho, Elina Pääkkö,
Henri Kuki, Paula Eskola, IsmoEskola,
Minna Isoaho, Teemu Isoaho, Paula Kiviniemi, Mirjami Ojalehto, Päivi Lassila,
Roosa Lassila, Aino Jääskeläinen, Jouni Salmela, Kerttu Lassila, Enna Tölli,
Veli-Matti Tölli, Juha Raudaskoski, Lasse Raudaskoski, Tarja Raudaskoski, Päivi
Uusivirta, Päivi Mäntykenttä, Esa Tuomikoski, Johanna Hinttala, Sanna Eronkoski,
Jukka Eronkoski, Päivikki Turunen, Jarkko Turunen, Markku J. Kumpula, Anni
Kumpula, Joni Laakkonen, Jari Mehtälä, Ilpo Ohtamaa, Matti Kytökangas, Sakari
Myllyneva, Heikki Uusivirta, Sauli Päivärinta ja Juha Pokela
Ajallisesti itsensä vajaan 12km matkalla haastoi puolestaan kolme henkilöä:
Onni Vähäaho 55:55, Harri Jokela 1:15:13 ja Teemu Korpela 1:40:00
Joukko nivalaisia hoitsuja innostui testaamaan Iso -Sydänmaan reittiä (I-SR2014) Vinnurvasta käsin. 11 hengen ryhmällä 7km matka taittui iloisesti rupatellen ja luonnosta nauttien. Muistoksi reissusta pieni videon pätkä.
Hieno meininki! Oli ilo olla mukana :) Onni Vähäaho, Nivalassa 24.10.2017
Tarkoitus on yrittää kiertää koko Iso-Sydänmaanreitti kolme kertaa putkeen Ti 25.10. klo.8.00 alkaen. Ultrajuoksijana sitä kaipaa aika ajoin henkisen puolen harjoitusta ja testiä. Tietysti kuntoakin tuossa vähän tarvitaan, mutta sitäkin enemmän sisäistä voimaa sekä halua. Ensimmäisen lauseen "yrittää" sana onkin mainittu vain kunnioituksesta tätä ponnistusta kohtaan, ei etukäteen periksiantamisesta.
Uskoakseni tällaisia ponnistuksia tehdään niin harvoin, että ajattelin tarjota A)mahdollisuuden osallistua matkalleni konkreettisesti, laittamalla tuohon alle viitteellisen aikataulun. B)muodostamalla whatsapp-ryhmän ponnistuksen ajaksi. Sitä seuraamalla voi esim. mukaan tulevat ajoittaa oman osuutensa lähdön tai vain seurata mielenkiinnosta.
Ponnistus on siksi pitkä, että aikataulu voi elää reilustikin. Pääasia on kuitenkin kiertää kolme kertaa tuo reitti, ei lopulta se, miten kauan/vähän aikaa siinä menee. Sen vuoksi esim. jollekkin kierrokselle tai osalle kierrosta mukaan haluavien onkin melkein oltava whatsapp -ryhmässä, sillä laitan sinne alla olevan aikataulun mukaan kahden pelastuspisteen välein kellon ajan milloin olen missäkin menossa. Esim. 1) 4 = Kierros yksi, pelastuspiste 4. Kelloajanhan näkee milloin olen viestin laittanut. Toisena esimerkkinä vaikka 2) 8 = Kierros kaksi, pelastuspiste 8. Lähtöä kuvaan kirjaimella L, esim. L) 1 = Lähtö kierrokselle yksi. Ja maali sanaa kirjaimella M, eli esim. M) 3 = kolmannen kierroksen maali, eli koko homman maali, jos älli siinä vaiheessa vielä riittää moiseen tiedottamiseen :)
Tuossa alhaalla on 30h aikataulu. Aikaa voi tokikin mennä helposti vaikka 33-36h, joten voi olla mahdollista, että joudun toisella tai kolmannella kierroksella ottaan lyhyet nokoset esim. Pykyn autiotuvalla.
Otan whatsapp ryhmään 25 ensin seurantaryhmään itsensä ilmoittanutta. Perustan ryhmän Ma 24.10 aamusta ja suljen ryhmän To 27.10 illalla.
ILMOITTAUTUNEET:... Keijo Nivala (1.kierros)... Timo Poikkimäki (2.kierros) ...
I-SR2014 Kolmen kierroksen WhatsApp -ryhmässä nyt 21kpl / 25kpl kiintiöstä... Onni
Vähäaho, Satu Vähäaho, Jani Jyrkkä, Jarmo Honkala, Keijo Nivala, Lasse
Ylimäki, Antero Erkkilä, Timo Poikkimäki, Janne Kukkola, Toni Valido,
Petri Nietula, Visa-Pekka Larivaara, Juha Palosaari, Joni Laakkonen, Marko Mattila, Lasse Palola, Jasmin Vähäaho, Markku J. Kumpula, Jussi Mökkönen, Kaisa Haikara...
Par´aikaan reitin alustaa jäätyy ja sitä kautta helpottuu huomattavasti ja houkuttelee varmasti(?) vaeltajat liikkumaan ihanan rauhalliselle Iso-Sydänmaan Reitille!
Viime viikon lauantaina kaksi immeistä kiersi reitin TÄLLAISIN kokemuksin. Keli on nyt parissa päivässä muuttunut PALJON, PALJON kulkija ystävällisemmäksi.
Kaksi hölkkä/kävelyvaellusta on tarjolla La 19.12. ja Su 20.12. I-SR2014 etulenkillä. Rohkeasti vain ilmoittaudutta sisään. Lisätietoja voit lukea TÄSTÄ.
Hyvää Joulun odotusta ja kiitokset kaikille reitin eteen talkootyötä tehneille ja reittiä käyttäneille kuluneesta, hienosta vaellusvuodesta 2015!!!
Muutamana yönä aikaisemmin oli täällä meillä Nivalassa maa kohdannut -6/-10 asteen yöpakkasia. Päivälläkään mittari ei ollut kivunut lämpöasteille kuin nimeksi. Niinpä Kivenpäivän -vaellukseen osallistuneet pääsivät nauttimaan kävelystä, hölkästä ja juoksemisesta "kannenpäällä".
Heräsin klo.7 jälkeen. Kahdeksan maissa sain jo lukea älypuhelimestani, että ensimmäinen (hölkkä) ryhmä oli jo tehnyt reitin tunnusteluja tunnin ajan.
Tieto metsästä kiiri nykytekniikan saattelemana, että keli on rapsakka ja suot jäässä. No tietysti kun tiesimme poikkitimpan olevan tiedottajana, epäilimme hieman tiedon vakavuutta. Niin oli tuo heidän kuva kulkijastakin "hieman" tulkinnanvarainen, joten tätä katsellessani jouduin kuivaamaan lattiaa yli suun purskahtaneesta kahvista.
Sen sijaan aamu kello kahdeksassa tulisi olemaan jotain todella historiallista, mutta se kaikki valkeni meille vasta illan kähmässä. Siitä lisää tuonempana.
Klo.9 tietämissä tuli ykkösryhmältä viestiä ja KUVAA, että olivat evästauolla Lahnajärventiellä (11,1km). Aikaa oli kulunut 1:55h.
Ykkösryhmä Lahnajärventiellä klo.8:55... Yllä vas. Tapani Saukko ja oikealla että alhaalla Lasse Ylimäki.
Klo.10 oli meidän ryhmän vuoron startata. Tavoitteena oli 10h:ssa reitistä selviytyminen. Samaan aikaan ykkösryhmä oli 16,2km kohdalla. Heillä oli siis kulunut 3h 16,2km matkaan. Varsin viisaan kuuloista etenemistä aikojen perusteella.
Meidän ryhmän vetäjänä ei ollut kuka tahansa hölkkääjä vaan mm. Suomen halki ja samalla tuhat mailia juossut Pasi Koskinen. Lisäksi sain seuraa puun jatkojalostuksen työnjohtajasta, tuttavallisemmin "Gebre-Boltista", sekä sähköliikkeen suunnittelijasta, tuttavallisemmin "Sale-El-Hassanista", että puukuljetusalan yrittäjästä, Erkistä (lempinimi vielä mietinnässä). Ryhmässä oli siis esittelyjärjestyksessä kokemusta, juoksuun omistautunutta lahjakkuutta, puheliasta maitohaponsietoa, että rauhallista luonnonlapsimaista tasapainottavaa äijjämäisyyttä. Oli ilo kelvata joukkoon.
Heikkolaatuinen lähtökuva kompensoimaan ryhmän laatua...
Pasi lähti hieman yllättäen varsin imukkaalla askeleella. Vauhti oli kevyt, mutta kuitenkin koko kiekalle juoksun tuntua myötäilevä noin 6:30/km parin kilsan ajan kunnes siirryttiin enempi retkeilymalliseen noin 7:30/km jyystöön.
Video noin 6km kohdalta... video päättyy kun kuvaaja kaatuu omaan nokkeluuteensa....
Lahnajärventiellä oli tiuku kilikattanut 1:24h edestä, eli aivan kelpo meininkiä. Tuo enteili tasaisella sydänmaan menolla noin 8:30h loppuaikaa. Maa oli 99% jäässä ja aurinko paistoi kilvan iloisten kulkijoiden kanssa. Naurun remakkata ja puheen sorinaa kauniissa harmoniassa. Mikäpäs oli retkeillessä. Itse olin taas hieman tehnyt tämän retken itselleni vaikeaksi suikkimalla x40kertaa pyssymäen savimäkeä ylös-alas sauvoilla kaksi päivää ennen tätä geissiä. Eli tunsin kyllä missä on reidet. Aika makiasti niitä poltteli, mutta ajattelin tämän kevyen lenkin niitä hellivän...
Koskinen vetää hymyssä suin ja nautinto seurata on suur.
Pian piippasi luuri. Ykkösryhmä oli liukauttanut Syyryyn ajassa 4:47h, noin muistini mukaan. Me oltiin samaan aikaan ylitetty suo ja oltiin 14km kohdalla, joten ykkösellä oli etumatkaa vielä mojovat 11km.
Meno jatkui Lahnajärventielä Pesänevantielle rapiat 8min/km -vauhdilla. Paljoa ei oltu kävelty tuohon mennessä. Vauhdista vähän evästä ja juomaa. Itse tykkäsin siitä, koska ilma oli hieman tuulinen ja viileä, joten pidemmät seisoskelut jähdyttivät nopeasti... Syyryn kämppää lähestyttiin sitten jo verkkaisemmin noin 9min/km vauhdilla. Perillä pihassa oltiin tiu´un osoittaessa 3:35h kulunutta aikaa. Siinä osa laski reppuakin alas ja vaihteli sukkia yms. huoltoa.
Pian lähdettyämme piippasi taas luuri. Nyt pojat ilmoitti olevansa Pykyllä (6h45min), joten heidän etumatka olisi noin 8,5km, laskeskelin. Olin iloinen eritoten Lassen puolesta, sillä Lassella oli edellinen reissu lopusta vaikea, joten nyt näytti datan perusteella hyvältä. Samalla alkoi selvetä, ettei kyllä poikia saataisi aivan kiinnikään.
Tarvottiin Syyrystä Vähä-Juurikkaan reitin hitainta vitosta. Meillä se otti 58minuuttia. Tuo väli meni lähes tykkänään kävelten. Meininki oli koko sakilla edelleen mainio - kuinkas muuten!
Vihdoin olimme lopun "helpolla" 27km osuudella. Vielä ajoittain eteneminen oli juoksun tapaista, mutta paljon myös kävelyä. Noin 9min/km kaikkinensa. Välillä vähän enemmän, kun käveltiin. Iso-Juurikan penkalla kävi myös tuuli. Siellä top-pojat ottivat vähän Boltteja. Pasi kertoi, että alkaa jo painaan, joten könysin mielellään Pasin mukana. Eloisat pojat odottelivat aina hieman edempänä. Nuorta, hyväkuntoista energiaa.
Tasaisesti jolkoteltiin kohti Pykyä! Sieltä olisi enää puolimara maaliin. Noin ajassa 5:17h sinne päästiinkin. Siellä pojat venytteli ja me Pasin kanssa syötiin että velmuiltiin.
Tätähän tämä oli. Lahjakkaat ja hyväkuntoiset pojat koitti tehdä kaikki kevätjuhlaliikkeet pysyäkseen lämpiminä ja meille passas tasainen että verkkainen eteneminen. Reisiosastoni kiitti kevyestä meininkistä.
Tämä porukkamme oli mielestäni hyvä sekoitus atleetteja hyvin erilaisista lähtökohdista ja erilaisin tavoittein urheilevia - ja jopa eri lajeista. Juttua riitti käytännössä taukoamatta ja kaikki orastaneetkin hiljaiset hetket "Sale-El-Hassan" täytti ongelmitta. Uusi puhekone haastaja "JayLenolle"??? Kukaan ei meidän seurassa voi väittää, että Keski-Pohjanmaalla ollaan tuppisuita. ;)
Niinpä vain alkoi jäädä Iso-Juurikka järvi taakse ja alkoi viimeinen reilu 18km pätkä koti Pyssymäellä odottavia kuivia vaatteita.
Hieman ennen penkalta poistumista saimme tiedon, että ykkösporukka oli jo Lahnajärventiellä, josta olisi enää 11,5km perille. Ryhmien välinen ero oli siis tuossa noin 7km.
Eteneminen oli kutakuinkin 5-6 juoksuaskelta sataan metriin viimeiset 18km. Välillä ehkä 50 metriäkin yhteen menoon, mutta eteneminen oli kaiken aikaa erittäin tasaista ja vakaata. Keulalla oli niin paljon kokemusta, että data näyttää erittäin tasaiselta, vaikkakin hiipuvalta. Tasaisessa etenemisessä pysyy paremmin lämmöt yllä - ja niin nyt pysyikin.
Mitään maata mullistavaa ei tapahtunut ennen Koppelokankaita, jossa huomasimme edellämme menevän pari kävelijää. Juoksu-askeleita viljeltiin aina siellä täällä, joten saimme hitaasti hivuttamalla kaksikkoa kaiken aikaa kiinni. Vajaa 8km ennen maalia tuli viesti ykkösporukalta, että olivat maalissa. Vetivät ripeästi lopun, eikä sakilla kestänyt 13h sijaan kuin 10:40h selvittää legendaarinen reitti. Onnittelut pojille vielä!
Teljonlammen jälkeen ihailtiin Vähäsöyringin Juhan upeasti hoidettua hakkuuta. Siellä oli metsässä kaikki nätissä pinossa.
Rimpinevalla laskeutuessamme saimme vihdoin edellämme menevän kaksikon kiinni. Haikaran Anne (PEP2015 25km voittaja) ja Anna-Kaisa Järviluoma olivat kiertämässä KÄVELTEN koko reittiä. Olivat lähteneet vain kaksi tuntia meitä aiemmin liikkelle, eli klo.8. Tyttöjen - tai miksei meidänkin - vauhtia kuvasi se, että viimeisellä 5km tytöt jäivät meistä vain yhden minuutin. Eli aika lailla kävellen/hiippaillen tuo loppu meni. Loppukevennys? ;=))
Näin upean Iso-Sydänmaan vaellusreitin kiersi samana päivänä peräti 10 vaeltajaa
Tuomas Ahola 8:41h, Sauli Päivärinta 8:41h, Erkki Vähäsöyrinki 8:45h, Pasi Koskinen 8:59h, Onni Vähäaho, 8:59h, Lasse Ylimäki 10:40h, Tapani Saukko 10:40h, Timo Poikkimäki 10:40h, Anne Haikara 11:00h ja Anna-Kaisa Järviluoma 11:00h.
Omasta puolestani onnittelen kaikkia reitin läpäisseitä ja kiitän ryhmäämme upeasta päivästä sydänmaan maisemissa ja loppunuotiolla. Kiitos. Otetaanpa taas jollonkin uusiksi.
Maalissa yhtä-aikaa Pasin kanssa...
PS. Tuomas "Gebre-Bolt" Ahola voitti tämän retken jälkeisenä päivänä Vähäkankaan hölkän 6,2km matkan juoksemalla matkan voittoon 3:21min/km keskivauhdilla!!!
LOPPUKEVENNYS... Ja omakustanteisesti... Olen monasti manannut itsekurin puutetta painonhallinnassani. Edellisessä blogikirjoituksessani kerroin kuinka arpakuutio, eli noppa, pysyy navassani. Olen myös kertonut ystävilleni, että vaihtaessani hiippakuntaa toivon, että minulle pystytetään pieni muistomerkki polun varteen Pienen-Suojärven kohdalle - siihen, josta polku lähtee poispäin järveltä. Ehkä reissun parhaat naurut vedettiin, kun Tuomas ehdotti kysyen: -"Laitetaanko sitten kutonen nopassa ylöspäin?".... Noppa kepin nokkaan ja kuutonen ylöspäin. Lakin voi ottaa sitten aikanaan pois päästä merkin kohdalla, mutta merkki ei ole siksi pyhä, etteikö sen juurelle voisi vaikka virtsata. Jokainen ymmärtäkööt tämän luvun luettuaan tämän olevan loppukevennyksen.
Kävin tänään hakemassa I-SR2014 -kuntolaatikosta, eli legendaarisesta pulpetista perhereitin (10,5km) lomakkeet pois ja vein kuivia, tyhjiä lomakkeita tilalle. Koitetaan saada vettä pitävä kuntolaatikko sinnikkäästi palvelleen, vettä sisään päästävän pulpetin tilalle. Sähköisen kuntolaatikon päivitin aika vasta, joten sen päivitän vähän myöhemmin. Suoritukset ovat kuitenkin ylhäällä. :) Vaellusintoa.
Taas on tarjottuna tuttuille ja tuntemattomille hyvä mahdollisuus I-SR2014 koko reitin (56km) vaellukseen Lauantaina 10.10.2015.
Tarjolla on kaksi ryhmää, johon jokaiseen toivotaan osallistujia. Lähtöajat on määritelty niin, että olisimme aikataulujen mukaan kaikki yhtä-aikaa perillä La klo.20.00. Lopuksi on ollut aina mukava syödä Pyssymäellä makkarat.
A) Ryhmä etenee 13h aikataululla. Siihen aikaan pääsee hieman välillä hölkkäämällä ja myös reiluja pätkiä kävelemällä. Lähtö La 10.10.2015 klo.7.00
ILMOITTAUTUNEET: Timo Poikkimäki, Lasse Ylimäki, Tapani Saukko
B) Ryhmä etenee 10h aikataululla. Siihen aikaan pääsee alle 4h maratoonarit ja sitä tasokkaammille 10h reitin läpi meno on kevyt ylipitkä lenkki. Lähtö La 10.10.2015 klo.10.00
ILMOITTAUTUNEET: Onni Vähäaho, Tuomas Ahola, Pasi Koskinen, Sauli Päivärinta, Erkki Vähäsöyrinki
HUOM!!! Ottakaa omat makkarat ja eväät mukaan lopun nuotiota varten. Tietysti matkalle reilusti juomaa (Noin 4 litraa) ja energiaa. Kaksi päivää ennen vaellusta avataan vaeltamaan lähtevien kesken watsapp ryhmä, jossa voi pohtia esim. varuste, juoma ja energia puolia, sekä pitää tilannetietoa ryhmien välillä missä mikäkin ryhmä on milloinkin menossa. Esim. alla olevan aikataulun osalta:
Oletko haaveillut joskus käveleväsi upean suomaiseman ylitse vailla huolta uppoamisesta? Haaveillut lumen ja paljaan maan kontrastista, jossa maa on vielä jäässä ja kestohankea riittämiin? Kulkemisen vaivattomuudesta upeassa luonnossa? Nyt olisi oiva tilaisuus lähteä haastamaan vaellusreitillemme, sillä tämän parempi kulkuisena reittiä voi harvoin nähdä. Reitillä on tällä haavaa kova polku, joko pakkautunutta lunta tai jäätä ja loput kestohankea. Pehmeitä kohtia ei ole viime päivinä juurikaan löydetty. Reitti on siis paremmin kuljettavissa JUURI NYT!
Koko reitin mitta on noin 58km.
Olen lähdössä hölkkäämään omaa kevyttä Tiistaina 24.maaliskuuta klo.9. Ajattelin tarjota mahdollisuutta tulla reitille joko yhtä aikaa kanssani tai ns. kävelyporukan muodossa, jonka lähtöajaksi laskelmoin klo.5, jotta oltaisiin kuta kuinkin samoihin aikoihin perillä Pyssymäellä.
Klo.9 lähtevän hölkkä porukan suuntaa antava aikataulu 10h ja Klo.5 lähtevän porukan 14h. Näin käydessä olisimme perillä klo.19. Kävelyporukkaan olisi lähdössä ainakin yksi kaveri Nivalasta, jos hänelle lähtee vähintään yksi kaveri mukaan. Hölkkä ryhmä toteutuu joka tapauksessa. Myös osalle matkaa on mahdollista lähteä, mutta se vaatii jo suunnittelua enempi.
Ilmottaudu: onni.cosmos(at)gmail.com tai 040-5186766
Perheultraan ilmoittautui kaikkiaan 11 osallistujaa, joista kolme sairastui viikon aikana rajuun flunssatautiin. Paranemisia heille! Jäljelle jäi siis 8 osallistujaa + mahdolliset ohjatulle perhereittikierrolle tulevat. Heitäkin tuli vain kaksi, johtuen ilmeisesti etupäässä kylmästä säästä. Pakkasta oli ohjatun kierroksen alkaessakin vielä -17. Sää ei siis ollut suosiollinen tällä kertaa.
JOHDANTO
Perheulta-tapahtuman perimmäinen tarkoitus oli madaltaa kynnystä lähteä tutustumaan paikkakuntamme uuden vaellusreitin talvisiin maisemiin, kun osallistujalla olisi tieto siitä, että reitillä liikkuu monia muitakin samaan aikaan. KLIKKAAMALLA SAAT KUVAT ISOIMMIKSI
Monelle vähemmän urheilua harrastavalle tuollainen yksi 12km kierros on kova ponnistus ja ympärillä olevista ihmisistä on yleensä apua siitä selviämiseen. Myös normaalille kuntoilijalle yhden kierroksen kiertäminen kevyesti hölkkä/kävelten on jo varsin hyvä harjoitus, jonka päälle vaikkapa sauna ja ruoka maistuu. Puhumattakaan kahdesta kierroksesta, johon vaaditaan jo pääasiassa hyvä harjoittelutaustaa ja syvää motivaatiota liikkua. Tätä siis haettiin pääasiassa...
Ja siinä onnistuttiin! Viisi rohkeaa liikkujaa haastoi itsensä ja kiersi lenkin 1-2 kertaa. Jokaiselle heille tuli erinomainen harjoitus. Lähes poikkeuksetta jäistenkin lakkejen alta huokui liikunnanilon tuoma mielihyvä.
Itse pidin yhtenä rohkeimmista suorituksista Haikaran Kaisan yksinään pimeän aikaan juoksemaa kierrosta, johon oli mennyt aikaa vain 1h41min. Tieto siitä, että reitillä oli muitakin taisi antaa(?) rohkeutta ja voimaa reitin kiertämiseen. Tulinkin Kaisaa vastaan. Hän oli luullut Hönky-Honkalaa minuksi, jota vastaan oli tullut aiemmin. Se oli kohteliasta, onhan Hönky minua nuorempi ja sutjakkaampi.
ULTRA-OSUUS
Kun tapahtuman nimenä on #isr2014perheultra niin ei voida tietenkään väistyä siltä tosiasialta, että reitiltä löytyi myös kolme immeistä, jotka omasta halusta pyrkivät menemään pois mukavuusalueelta. Olen jäävi vastaamaan sen järkevyydestä, mutta samalla käsittääkseni sopiva kuvaamaan sitä, sillä olin silmät auki koko tapahtuman ajan. Silmiä ei ollut vara käyttää kiinni, muuten olisi voinut löytää itsensä lumihangesta. Muutaman kerran horjahdin ja kompastuin, mutten kertaakaan kaatunut, jota voidaan pitää jonkinlaisena ihmeenä.
Yksi kierros oli siis 12km. Ja homma alkoi perjantaina klo.9.00. Ei muuta kuin hypätkää kyytille!
TAVOITE
Tai puhuisin enempi tarkoitusperästä. Tarkoituksena oli saada ehjä 24h liikkellä-olo, jonka jälkeen olo olisi vielä varsin normaali, mitä se nyt voi olla reilun vuorokauden pelkän valvonnan jälkeenkään. Samalla pyrin olemaan sosiaalinen, eli keskustelemaan kaikkien osallistujien kanssa, olemalla kiireettömän-oloinen - ottamaan kuvia ja videota, jakamaan kokemuksia eri viestiketjuihin ja twitteriin niistä kiinnostuneille. Eli tavoite ei ollut kerätä mitään tiettyä kilsamäärää/kierrosmäärää vaan pyrkiä tekemään ehjä 24h liikuntasetti, jossa olisi hyvä tunnelma ja yhteishenki.
1.Kierros
Sää: -22 (kierroksen alussa Nivalan sääaseman mukaan)
Olen vienyt arviolta 5-6 kapsäkkiä Pyssyhovin alakertaan ja katsellut tulevia huoltokäyntejä varten kaikki tavarat mahdollisimman hyvin saataville. Pidän vielä hetken jalkoja koholla, sillä pian ne ovat lähes yhtäsoittoa alaspäin vuorokauden.
Seison Pyssymäen makkaranpaistolaavulla valmiina lähtöön. Yksin. Asetan seurantavihon laavun sisälle, sovittuun paikkaan. Olen ohjeistanut osallistujia merkkaamaan suoritukset siihen. Uskon vakaasti, etten ole ainut liikkuja vuorokauden aikana.
Kierrän enismmäisen kierroksen täysin yksin. En näe muita. Onnistun saavuttamaan hyvin keveän retkeilyotteen ja käsijarru pysyy hyvin päällä. Selässäni on takin alla n.2Litraa 80% tuoremehua sisältävä juomareppu, josta juon noin 6dl/kierros. Lisäksi nappaan 20min välein energiaa suuhuni, pääasiassa suolasta ja makeaa vuoronperään.
Pari päivää aikaisemmin tekemäni vauhtiharjoitus oli vetänyt etureidet lihasaroiksi ja se haittasi/tuntui jonkun verran tässä kohtaa. Toisaalta uskoin tuon verryttelymäisen otteen niitä (etureisiä) hieman pehmittävän. Samalla huomasin vihosta, että kaksi muutakin oli lähtenyt radalle. Kaksi kappaletta alle 3h maratoonin juossutta. Keijo Nivala ja Antero Erkkilä. Molemmat ovat jo seittemännelläkymmentä, jota on vaikea uskoa heidän raikkaasta juoksuvauhdistaan.
Ensimmäinen kierros aikaan 1h26min. @7:10/km
2.Kierros
Sää: -21
Toisella kierroksella vastaan tulee pian Keijo... Ja kohta Antero, josta saan videon napattua vasta seuraavalla kierroksella. Muutoin kierrän kierrosta yksin, kunnes vajaa 4km ennen kierroksen päättymistä Keijo "puhaltaa" ohitseni.
Keijo napsutteli 1h10min kierroksia. Vauhtimme ei menneet yksiin, joten sain vain ihailla Keijon kepeää menoa, kunnes hän katosi metsän kätköihin kuin taruolento konsanaan - pehmeästi.
Kierroksen profiili on muuten tällainen: Ensin 2,85km hiekkateitä ja kaikkiaan 3,9km myötämaavoittoista. Sitten 4,2km haasteellisempi lumipolku-osuus, josta ehkä 2km hitaampaa osuutta. Usein tuon 4,2km osuuden jälkeen lihakset ovat väsyneet polun kuluttavuudesta ja lopun 3,9km:n vastamaa-osuus tuntuu loputtoman pitkältä ja jalat lopullisesti uuvuttavalta. Kokivatko muut samoin?
Toinen kierros aikaan 1h30min @7:30/km
3.Kierros
Sää: -18
Kolmannella kierroksella n.1,6km kohdalla reittiä tulee Antero vastaan...
Sen jälkeen olen taas yksin, mutta hyvillä mielin, kun pystyn suhteellisen vaivatta juoksemaan. Kaksi päivää aiemmin juostu 7km mattojuoksu @4:10/km-vauhdilla ei ollutkaan estämässä etenemistäni vaan jalat alkoi pikku hiljaa vaipua tasaiseen soosiin...
Pakkasen kanssa tuntuu pärjäävän, on keskeinen huomio asiasta. Takana on 30km. Vielä 6km lähtöpaikalle, laavulle. Juoma alkaa muuttua kuitenkin repussa jo kylmäksi. Mitenköhän tuntuu kuin kurkkuunkin tuulisi, vaikka on kypärälakki ja tuubihuivikin vielä kaulalla? ..
Edessä 2km hankalaa ja sitten 4km vastamaa. Alkaa tuntua, että ensimmäinen huoltohetki ei voisi tulla parempaan paikkaan. Olen siitä huolimatta saamassa kolme kierrosta täyteen ajateltua nopeampaa, vaikka olen ollut hyvin varovaisella tuntemuksella liikkeellä.
Tuulen tuntu kurkkuunkin selvisi huollossa. Kypärälakin alaosa oli jäätynyt myttyyn ja kaula oli avoin. Hui, kun puistattaa vieläkin. Vilustumisen mahdollisuus oli kaiken aikaa niin iso.
Kolmas kierros aikaan 1h31min @7:35/km
4.Kierros
Sää: -17
Neljättä kierrosta edeltää 30min huoltotauko. Olen joskus kuullut kuinka jotkut on luulleet sen olevan lähinnä loikoilua. Tällä tauolla lähes koko aika meni juomarepun täyttöön, vaatteiden vaihtoon, uusiin vaatteiisiin eväiden ripottelemiseen yms. huoltoon. Lisäksi rakennuksen klo.15-24 väliseksi ajaksi varanneen yrityspomon kanssa lyhyeen keskusteluun. Tuo parin minuutin keskustelu oli aivan huikean myönteinen. BestGlassin toimitusjohtaja lupasi käyttää alakertaa (ja tarvittaessa yläkertaakin) aivan vapaasti. Siitä nousi kyllä fiilis aivan huikeasti. ISO KIITOS vielä Teemu!
Lyhyt huoltotauko oli palauttanut taas voimia ja hölkkä maistui taas tuoreenmalta. Tämä on yksi hienoimmista tunteista, joka on palkintona paljosta harjoittelusta. Siis olin 30min aikaisemmin juossut 2h56min lenkin -20 asteen pakkasen molemmin puolisessa säässä ja olon ollessa jo varsin epämiellyttävän.
Neljännestä kierroksesta ei ole mitään erikoista muistissa. Varsin helpontuntuinen se kuitenkin oli ja miellyttävä. Hieman varovaisempaa, kiirettä ei ollut. Koitin keskittyä nimenomaan kiireettömään olotilaan. Neljännen kierroksen päättymisestä muistan kuinka oli mukava nähdä Honkalan Jarmon tulevan kiertämään reittiä.
Neljäs kierros aikaan 1h36min @8:00/km (lisäksi 30min huoltotauko)
5.Kierros
Sää: -17
Jarmo lähtee kohteliaasti seuraksi, vaikka hänen askeleen keveydestä voi lukea vauhtini olevan helposti hänelle tällä kertaa kovin köykäistä. Takana on 48km ja 6,5h.
Juttua piisaa. Jarmo viestitti jo aiemmin olevansa niin innoissaan, että odotti pääsevänsä mahdollisimman pian reitille. Aito innostus on parasta mitä voi kuulla. Koitan vielä kannustaa Jarmoa lähtemään omaan vauhtiin, mutta hän on päättänyt juosta yhden kierroksen kanssani.
Viidennen kierroksen lopun vastamaa-osuudella tunnen vasemman jalan varpaan alla jonkinlaista rakonalun tunnetta. Tuollainen noin -20 pakkassää asettaa monenlaisia lisävaatimuksia, kuten esim. kalvosukat, jotta jalka pysyy lämpösenä. Tietysti jalka hikoaa tavattomasti hengittämättömän sukan sisällä, jonka muoto ei ole ihonmyötäinen.
Noin kovalla pakkasella, noin pitkään ultrajuokseminen oli itsellenikin uusi kokemus ja sainkin tästä vastauksia siihen, mitä tällainen setti vaatii. Ja voin sanoa, että huolto korostuu, sekä huoltamatta jättäminen. Aivan ei voi nimittäin pysähtyä tauolle, sillä usein keho ennätti jäähtyä siinä määrin, että jouduit vaihtamaan melkein kaikki vaatteet. Märillä vaatteilla, kehon jo jäähtyneenä on vaarallista lähteä tuollaiseen pakkaseen. Osa huollosta oli myös kannettava mukana, liiveissä, taskuissa ja repussa. Et ollut koskaan omana itsenään liikkeellä vaan yllä oli aina sellainen 3-4kg apina kietoutuneena vartaloon - vaatteiden lisäksi. Yksi kierros oli lisäksi haasteellisen pitkä, 12km. Miettikää tilannetta, jolloin olet juossut 4km päähän tukikohdasta ja kierrosta on jäljellä 8km, huomaten välittömän huoltotarpeen.
Pohdin viidennen kierroksen lopussa, menenkö varpaan rakkotuntemuksen vuoksi tauolle vai työnnänkö nokkani vielä yhdelle kierrokselle ennen seuraavaa huoltoa. Tulkitsen varpaan tuntemuksen sen verran orastavaksi, että otan riskin. Jonkun verran olen voipuneempi kuin ensimmäisen kolmen kierroksen setin toisella kierroksella, mutta sehän on luonnon laki. Harva autokaan tulee paremmaksi kilometrjen kertyessä? Ööö, nyt menin kyllä ladulta ulos.
Viides kierros aikaan 1h36min @8:00/km
6.Kierros
Sää: -17, lumisade
Jarmo loittonee heti kierroksen alussa. Pimeys on jo laskeutunut. Laittelen taas - kuten jokaisen kierroksen jälkeen - viestiä seuraajille tapahtuneesta. Luen jonkun verran myös kommentteja, koitan olla läsnä, sillä tämä on vain harjoitus ja monelle mukana kokeminen innostavaa. Myös ohjattuun kävelyporukkaan tullut ohjaaja tulee vaimonsa kanssa paikalle ja huutelee autosta kaikkea asiaan kuuluvaa kannustusta. Harmittelee samalla pakkasta, joka on ilmeisesti säiköttänyt monet jäämään kotiinsa.
Haikaran Kaisakin tulee vastaan. Iloisen näköisenä toteaa kiertäneensä synkän metsä-osuuden yksin ja nähneensä paluumatkalla muitakin. Pian ohitan myös ohjattuun kierrokseen tulleen pariskunnan. Jarmo ja Maarit Kiviojan. Hienoa liikuntamieltä heiltä!
Juoma alkaa taas muuttua viileämmäksi. Samalla alkaa tulla tunnetta, jossa katse pälyilee sopivia pusikoita. Samalla toisella puolen aivolohkoa elättelen toivetta ennättää sittenkin keraamiselle. Vähenevät voimat jäävät hieman taka-alalle. Etureisikivuista ei ole enää tietoakaan. Kyllä, lähes 70km juokseminen antaa sopivan puudutteen... 69km kohdalla joudun tekemään hätäloikan pois polulta ja joudun tekemään nöyrän pyllistyksen. Voin sanoa, että tunne on aika brutaali. Ei enempää siitä. Ehkei kaikkea tarvi avata ihan auki?
Tuon pyhän toimituksen jälkeen juoma on todella kylmää ja olo kalsean kylmä. Matkaa huoltotilan lämpöön on reilu 4km. Se on pitkä matka, kun on kylmä, tuossa kohtaa. Yritän kohdistaa ajatuksia mielekkäämpään suuntaan ja pyrin tavoittamaan Leskelän Jyrkiä puhelimitse, jonka oli määrä tulla juoksemaan yöksi. Samoin oli tarkoitus Ylimäki Lassella. Viesti lähtee sinnekkin.
Vihdoin avaan huoltotilan oven, hieman kylmästä hytisevänä.
Kuudes kierros aikaan 1h47min @8:55/km. Sisältää pyhimmätkin metsäkyykyt.
7.Kierros
Sää: -16, lumisade
Toisella huoltotauolla tavanomaiset pakolliset jutut ja yhteys Jyrki Leskelään ja Lasse Ylimäkeen. Lasse tulee klo.20 ja Jyrki puoli kaheksalta. Toinen huolto kestää 39min. Logistisestikin on odotettava Jyrki matkaan, sillä saan tuossa vaiheessa vaimoni Jyrkin mukaan järjestämän uuden repun kuuman juoman kera, sekä veden(juoman)keittimen, joka unohtui puoli vuorokautta sitten ottaa mukaan. Pakkaskelissä huoltoon ja logistiikaan menee aikaa enemmän, mutta se sopi tämänkertaisen harjoituksen luonteeseen - kiireettömyyteen.
Totesin twitterissä tämän olevan arktista - ei siis raakan pakkaslukeman vuoksi vaan tuntimäärän, joka noin -20 asteen pakkasessa vietetään.
Jyrki kertoo kiertävänsä ainakin ekan kierroksensa minun mukana, jotta ehitään vähän vaihtaa kuulumisia ja saa samalla tutustua reittiin. Kierros sujuu tauon jälkeen taas paremmilla voimilla.
Jyrki noin 30-vuoden juoksu-urheilutaustaisena tuo mukanaan aina paljon mielenkiintoista. Erityisesti minua Jyrkin ajatuksissa on viehättänyt aina hänen innovatiivinen katsomus. Tässä pari asiaa lainattua tekstiä niin kuin muistelen ne Jyrkin sanoneen:
"Olen pyrkinyt oppimaan myös jo opitusta ulos"
"Koitan olla luulematta tietäväni liikaa, koska se on este kehittymiselle"
Jyrki tuntuu katsovan myös aika rohkeasti harjoittelun erilaisiin kokeiluihin. Ehkä olen ollut itse liiankin varovainen. Ehkä joskus voisi vetää ylikin... no toisaalta tätä suoritusta edeltänyt mattojuoksu oli sitä. Mutta mielenkiintoisia pointteja nuo sitaateissa olevat. Niissä on paljon viisautta ja rohkeutta.
Seitsemäs kierros aikaan 1h40min @8:20/km (lisäksi 39min huoltotauko)
8.Kierros
Sää: -15, lumisade
Vielä tuntuu hyvältä. Jyrki päättää jatkaa seurassani. Välillä on hiljaista, välillä tulee puhetta. Jyrki liittyi siis mukaan klo.19.36 ja Lasse klo.20.11. Kahdeksas kierrokseni alkoi klo.21.15.
Mielessäni aloin harmitella sitä, että Lasse oli niin eri rytmillä. Hän näytti menevän kaiken aikaa lähes samaa tahtia meidän kanssa, mutta oli koko ajan noin 5km eri kohdassa riettiä menossa...
Jyrki innostuu spekuloimaan minkälaiseen tulokseen voisin nyt päätyä ja mitä voisin tehdä kesäkelillä normireitillä. Arviointi menee pikku hiljaa solmuun. Asianhaaroja on niin paljon. Tämäkin on vain harjoitus tällä reitilläkin - mitä menisi, jos hakisin tulosta? Olisiko edes olennaista tietää sitä, vaikka vastaus olisi tarjolla? Jotenkin en jaksa syttyä nyt ajattelemaan tulosta, sillä olen niin vahvasti kokemus orientoitunut tämän kertaiseen. Tuloksia tehdään toisella kertaa, nyt vain retkeillään ja fiilistellään, koetaan yhdessä.
Kahdeksannen kierroksen polku-osuudella innostuin vähän kuvaamaan.
Kierroksen lopussa tunsin ensimmäistä kertaa lähestyväni jonkinlaista voimattomuuden kuoppaa. Se kuoppa tuntui tulevan kuitenkin enemmän jalkojen lihaksista kuin yleisestä väsymyksestä.
Kahdeksas kierros aikaan 1h46min @8:50/km... Tasaista.
9.Kierros
Sää: -15, lumisade
Kierros alkaa kohtuullisesti, vaikka jalkojen lihakset tuntuvatkin voimattomilta. Lasse tulee taas vastaan kutakuinkin samassa kohtaa. Laskemme Jyrkin kanssa jopa, miten noin 1h45min kierroksilla ja lyhyemmillä tauoilla päästäisiin 13/7kierrokseen....
...Mietin, miten saisimme Lassen samaan matkaan. Kaikki ajateltu unohtuu kuitenkin, kun alkaa polku-osuus ja huomaan voimien hupenevan. 8km kierrosta jäljelle ja tuntuu raskaalta. Jyrki menee hieman edellä, mutta odottaa aina välillä minua mukaan.
Yhdessä kohtaa Jyrkin valo häviää vähäksi aikaa, mutta sitten saan valoa ja heijastimia taas näkyviini... mutta en ole varma onko näkemäni Jyrki. Näkemäni henkilö kantaa ala-asteikäisen kokoista tyttöä sylissään etupuolellaan edessäni n.10m päässä minusta. Päästessäni lähemmäs huomaan sen olleen aistiharhan. Pimeä ja rasitustila ovat hyvä yhtälö altistamaan moisia näkymiä. Tekeehän pelkkä pimeä joskus aistiharhoja jo itsessäänkin.
Meno on todella tahmaista. Tiedän jaksavani, mutta harmittaa kierroksen pituus tässä kohtaa. Kaipaan huollon voimaannuttamista... Lasse tulee taas vastaan - nyt aiemmin, sillä hän on saanut hieman meitä kiinni. Lasse kannustaa minua ja läppää kädellä olkapäähän. Samalla asialla ollaan - kokemassa.
Yhdeksäs kierros aikaan 1h56min @9:40/km
10.Kierros
Sää: -15, lumisade
Huollossa näkee, että minulla on 9.kierrosta takana ja Jyrkillä kolme. Minulla tuntuu olevan enempi tarvetta monenlaiselle huololle. Huolto kestää 40min.
"Ihme" on taas tapahtunut ja meno tuntuu aivan kohtuulliselta. 69km kohdalla tehty metsäistunto tosin ilmoittelee takalistossa. Haasteita on monenlaisia. Joskus jonkin asian onnistuminen tai osittainen huolimattomuus löytyy edestäpäin. Tämä on ultrajuoksua.
Lasse tulee heti kierroksen alettua vastaan. Jyrkin kanssa päätämme hetken päästä, että tämän kuluvan kierroksen jälkeen jäädään odottamaan Lasse porukkaan. Onhan tämä nyt tolkutonta, että ryhmän kokemattomin joutuu yksin taivaltamaan - ei mitään järkeä.
Kierros laputellaan täyteen. Lunta on satanut ilta klo.17 asti koko ajan. Se on tehnyt polun hieman lipoisaksi. Osuutta asiaan saattoi olla myös polun päällä askartelevien lihasten väsymisellä. Horjumisia tulee enempi. Muljutaan ja soljutaan eteenpäin kuitenkin.
Kymmenes kierros aikaan 1h50min @9:10/km (lisäksi 40min huoltotauko)
11.Kierros
Sää: -13, lumisade
Ootetaan Lasse mukaan ja samalla hoitelen hiertymääni. Vähän sellainen Calling-room -fiilis hetken. Vihdoin Lasse saapuu... Kerrotaan Lasselle idea, että kierretään leppoisaan tahtiin kaksi viimeistä kierrosta ja saunotaan sitten lopuksi. Lasse astelee huoltokassilleen ja katsoo hyvin hitaasti olan yli; "vai että kahdesti...katsotaan nyt...yhtä ajattelin...". Hieman siinä vitsaillaan ja koitetaan saada Lasse uskomaan käsikirjoitukseen - kevyeen vauhtiin ja hyviin huoltopätkiin. Huomaamme kuitenkin pian olevamme Jyrkin kanssa huonoja puhemiehiä, sillä palo Lassen silmissä ei muutu. Hyväksymme tämän. Jätämme vastuun kulkijalle. Huoltotauko kestää 25 min.
Lasse oli saanut oman neljännen kierroksen taisteltua juuri loppuun. Viimeiset kilometrit olivat kysyneet uskoa jaksamiseen. Sitten tulee kaverit, jotka tarjoavat vielä kahta. Joskus tarjoukset yllättävät. Joskus niitä on miltei mahdoton myydä.
Lähdetään matkaan. Myötämaavoittoinen osuus menee hyvin. Alkaa vaikea polku-osuus. Lasse on keulilla - Lasse on hiljaa. Keksittyy. Juoksee, kunnes ei enää juokse vaan kävelee reippaasti. Me Jyrkin kanssa enemmin juoksemme hiljaa kuin kävelemme reippaasti. Ilmoitan aina välillä (Rytmi: Juoksua 4min + Kävelyä 1min) milloin on kävelypätkä. Lassea naurattaa. Tilannetaju on kohdallaan, se on aina hyvä merkki. Mies on vielä pinnan päällä. Lasse oli taas samassa pisteessä missä oli ilmeisesti ollut myös edellisellä kierroksella. Hatunnoston arvoinen suoritus. Lopun tie-osuudella Lasse käskee jalkojaan jopa juoksemaan, vaikka lipas on tyhjä. Oisittapa nähneet sitä jyystöä! Siinä oli kuulkaas rutkasti halua! Yksikin käpy tiellä ja Lasse olisi kompastunut. Askel oli tahtova, mutta matala - todella matala. Joku saattoi valoisan tullen luulleen jonkun hiihtäneen tiellä. Valtava puristus. Hienoa! Ja mikä parasta, palkitsevinta oli nähdä miehen suorituksen jälkeinen tyytyväisyys itsensä voittamiseen.
Tunteja, jopa vuorokauden yhtämittainen juokseminen tuo monenlaisia tuntemuksia (jotkut puhuvat kivuistakin) äkkiä arvaamatta outoihinkin paikkoihin, kuten kyljet ja niska - selästä ja vatsanseudusta puhumattakaan, saati lantiosta alaspäin. Myös otsavalolla katse-maahan-meno tuo omat jäykkyytensä niska-hartia-seudulle. Näitä tuntemuksia kävimme sakissa läpi minun 11.kierroksen lopussa ja Jyrkin sekä Lassen viidennen. Oltiin samalla asialla.
11:sta kierros aikaan 1h57min @9:45/km (lisäksi 25min huoltotauko)
Kuva 10.kierroksen jälkeen n.klo.3.47
12.Kierros
Sää: -12, lumisade
Jyrkän Jani, vakio aamulenkkikaverini jo yli kahden vuoden ajan, tuli mukaan viimeiselle kierrokselle. Täytyy nostaa hattua, sillä Janin polville epätasaisella polulla meno on myrkkyä. Jani oli varustautunut kävelyyn, mutta innostui kuitenkin matkaamme, kun lupasimme mennä hiljaa. Aika helppo oli tosin tuolla tavalla luvata reilun 21h liikkumisen jälkeen.
Jani sai toimia veturina. Meno olikin aivan sopivaa. Polku-osuuksilla Jani meni kevyen hölkkävauhdin veroista kävelyä. Oli melkein helpompi hölkätä mukana kuin yrittää kävellä niin ripeästi kuin mitä Jani käveli. Tempokävely ei oikein tuossa vaiheessa houkuttanut.
Lopussa tuli otettua vielä lyhyt videonpätkä. Äänestä ja jutuista voi aistia pitkän hereillä olo-ajan.
Niin päättyi vuorokauden kestänyt harjoitus varsin hyvävoimaisena sinne mistä se oli lähtenytkin. Lopuksi saunottiin ja syötiin uunimakkaraa. Kiitos siitä Jampille!
Hommahan ei pääty koskaan siihen, kun liike lakkaa vaan sitten täytyy jaksaa vielä kerätä ja lajitella jotenkinsa puhtaat ja likaset kamppeet. Ja päättää mitkä evään rippeet nakkaa roskiin ja mitä vie kotiin. Siinä kaupusteltiin toistemma suuhunkin kaikennäköistä. Kun kaikki oli kerätty paiskattiin vielä kättä ja kiitettiin seurasta. Sitten Janin auton jousille ja kotia kohti purkamaan tavaroita. Ja sama tavaroiden vellominen vielä kotona ennen nukkumaan pääsyä. Harrastuksen tympein vaihe, tavaroiden vellominen pitkien suoritusten jälkeen.
12:sta kierros aikaan 1h51min @9:45/km (lisäksi 41min huoltotauko)
Omalta osaltani kokonaisaika lenkillä oli siis 23h 21min... Huoltotaukoihin (5kpl) meni haasteellisessa kelissä yhteensä 2h 55min... Näin liikkeellä-olo-ajaksi tuli 20h 26min... Noin 80% tuoremehua noin 1tl/4L suolalisällä meni yhteensä suorituksen aikana noin 8litraa. Lisäksi tauoilla join yhteensä ehtaa tuoremehua noin litran, sekä cockista/pepsiä noin litran ja yhden alkoholittoman oluen. Eli juomaa meni noin 10 Litraa kaikkinensa. Syönti puolella oli suolapähkinöitä, Sipsejä, pari banaania, täytekeksejä, suklaata, kuivattuja viikunoita, muutama geeli ja loppuhädässä korvapuusteja, kun kaikki muu alkoi jo tökkimään. Monipuolisuus on valttia. Silti usein oma kattaus on liian suppea.
Haluan kiittää kaikkia mukana olleita ja Nivalan Liikuntakeskusta tämän tapahtuman mahdollistamisesta, sekä BestGlassia hyvästä yhteistyöstä tapahtuman aikana.
Kaikkien kierrostiedot voi lukea tästä.
Koko suoritukseni data on katsottavissa tästä.
